maanantai 27. heinäkuuta 2020

Välillinen vahinko kko

Mikä on välillinen vahinko on usein epäselvää, ellei sitä määritellä itse sopimuksessa. Alla olevassa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa on päädytty siihen, että sopimuskumppanin kolmannelle maksama sopimussakko eli vahingonkorvaus on välillinen vahinko ja jos sellainen on poissuljettu sopimuksella, vahingonaiheuttajalla ei ole korvausvastuuta. Välillinen vahinko on tyypillisesti haitta, joka ilmenee muina, kuin suoranaisina kuluina. Välillisen vahingon vastakohta on välitön vahinko. Rajanveto välittömän ja välillisen vahingon välillä voi joskus olla haastavaa.


Ennakkotapauksena KKO :n ratkaisuun kohdistuu suurta mielenkiintoa johtuen siitä, että KKO on ottanut kantaa välittömän ja välillisen vahingon määritelmiin sekä rajanvetoihin. KKO ratkaisun myötä oikeustila edellä mainittujen kahden vahinkolajin välillä on ainakin jossain määrin selkiintynyt. Välittömien vahinkojen osalta kauppalaissa ei ole korvauksen edellytykseksi asetettu sitä, että virhe tai vahinko johtuisi huolimattomuudesta myyjän puolella. Korkeimman oikeuden 26. Toisin kuin alemmat.


Mikäli vahinko katsotaan välilliseksi, asiassa on lisäksi ratkaistava, onko X Oy velvollinen korvaamaan vahingon tuotteen ominaisuuksia koskevan erityisen sitoumuksen perusteella. Tavallisin vahinko on laskennallinen saamatta jäänyt tuotto, jota kauppalain §:n momentin mukaan on pidettävä välillisenä vahinkona. Perusteltuna ei voida pitää, että myyjän ja ostajan välisessä suhteessa välittömänä vahinkona voitaisiin pitää vahinkoa, joka ostajan ja kolmannen välisessä sopimussuhteessa on välillistä vahinkoa. Jos virhe tai vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta, hänellä on velvollisuus korvata ostajalle aiheutuneen välittömän vahingon lisäksi myös hänelle aiheutunut välillinen vahinko. KKO ASUNTOKAUPPARATKAISUT TÄMÄN.


Maanviljelijä vaati korvausta traktoreiden korjaamisesta ja asian selvittämisestä aiheutuneista kustannuksista, koska traktoreiden moottorit olivat vioittuneet polttoöljyssä olleiden epäpuhtauksien johdosta. Arvioitavana on korvausvaatimuksen kohdistaminen myyjää edeltävään myyntiportaaseen. Pääsääntöisesti tavaran ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos kyseessä on välillinen vahinko , jollaisena pidetään vahinkoa, joka johtuu muun muassa muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta. Ankaran vastuun johdosta vastaaja tulee katsoa velvolliseksi korvaamaan myös kolmannelle eli B:n isälle syntynyt yllättävä esinevahinko.


Vastaajakin on myöntänyt, että kolmannen vahinko tulee korvattavaksi silloin kun siitä on erikseen säädetty. Kantajan vaatimukset perustuvat nimenomaan muuhun kuin pääsääntöön. Klassinen kreikkalainen filosofia suuntautui ennen kaikkea inhimilliseen järkeen, hyveisiin, kyselemällä tehtyyn tutkimukseen ja asioiden perusteiden etsintään.


Se perustui kreikkalaisiin ihanteisiin, joissa tärkeintä oli hyveen kehittäminen ja hyvä elämä kreikkalaisessa kaupunkivaltiossa, poliksessa. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. KauppaL § OK luku § mom Perustelujen yksi ydinkohta: 9. Välitöntä vahinkoa ei ole kauppalaissa määritelty, mutta lain järjestelmän mukaan muunlainen kuin välilliseksi määritelty vahinko on välitöntä vahinkoa.


Myös kaavaluonnoksiin ja -ehdotuksiin saattoi liittyä tällainen maanomistajan kannalta. VALIKKO vuokraa leffat netistä VALIKKO. Matkat menninkäisentie espoo. Vahingonkorvaus -jokapäiväinen tuttavamme OTT Pertti Virtanen Lapin yliopisto S-posti: Pertti.


Yleensä välillinen vahinko jää kuitenkin edelleen vahingonkorvauslakiin perustuvan korvausvelvollisuuden ulkopuo­ lelle. Oikeuskäytännössä korvaukseen oikeutet­ tuna läheisenä henkilönä on pidetty uhrin vanhempia ja samassa taloudessa asunutta sisarta, uhrin avopuolisaa ja avopuolison lasta. Vuosikirjapäätöksinä julkaistaan nykyisin noin kaksisataa ratkaisua vuodessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Suositut tekstit