torstai 13. heinäkuuta 2017

Sopimusvapaus laki

Sopimusvapaus ja taloustiede. Taloustieteessä vallitsee pääsääntöisesti tuki suhteellisen laajalle sopimusvapaudelle ja erimielisyyksiä on vain siitä voidaanko sopimusvapauden osittaisilla rajoituksilla parantaa markkinoiden tehokkuutta entisestään ja erityisesti siitä, mitä asioita pitäisi hoitaa täysin ei-sopimusluonteisin mekanismein. Onko sopimusvapaus hyvä asia?


Näin ollen, pääsääntöisesti täysivaltaisilla ihmisillä ja muilla oikeudellisilla toimijoilla on oikeus tehdä sopimuksia. Tietyissä tilanteissa sopimusvapautta saattaa rajoittaa sopimuspakko. Yksilöllä tai yhteisöllä ei tällöin olekaan oikeutta vapaasti päättää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sopimusvapauden puitteissa. Kohtuusperiaate vaikuttaa sopimusvapauteen puolestaan niin, että sopimusvapaus vallitsee vain siltä osin, kuin sopimus on sisällöllisesti oikeudenmukainen.


Muodollisen sopimusvapauden keskeisiksi elementeiksi voidaan katsoa päätäntävapaus, sopimuskumppanin valitsemisen vapaus, sisältövapaus, muotovapaus ja purkuvapaus. Laaja sopimusvapaus taas tarkoittaa sitä, että se mistä sovitaan myös sitoo osapuolia. Vaikka sopimusvapaus on laaja, ei ole tavallista sopia ihan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.


Yleensä sopimukseen joudutaan kirjaamaan myös niitä asioita, jotka muutoin johdettaisiin suoraan työlaeista. Laki kieltää tiettyjä sopimuksia. Esimerkiksi sopimus avioliiton solmimisesta on mitätön, koska ei ole ajateltavissa, että ulosottoviranomainen olisi pakottamassa ihmistä vihille.


Pätemättömyyden ohella puhutaan usein sopimuksen tehottomuudesta , jolla tarkoitetaan jokseenkin samaa. Ostaja ei saa virheen vuoksi purkaa kauppaa, ellei hän ilmoita purkamisesta myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, taikka sen ajan päättymisestä, joka myyjällä saattaa §:n mukaan olla käytettävissään virheen korjaamista tai uutta toimitusta varten. Työsopimuksen kohdalla oikeusjärjestys rajoittaa kuitenkin tätä vapautta.


Artikkelissa käsitellään työnantajan ja työntekijän mahdollisuutta säännellä irtisanomisjärjestystä ja sitä, miten joidenkin työntekijöiden kanssa tehty sopimus voi vaikuttaa työnantajan vastuuseen muita työntekijöitä kohtaan. Esimerkiksi laki liikehuoneiston vuokrauksesta on tahdonvaltaista oikeutta ja laissa olevia määräyksiä on noudatettava vain niiden asioiden osalta, joista ei ole sovittu vuokralaisen ja vuokranantajan välisessä vuokrasopimuksessa. Tällöin laki täydentää osapuolten välistä keskinäistä sopimusta joka menee tahdonvaltaisen lain edelle.


Jos viranomainen määrää tekemään jotain asemaansa vedoten ilman laillista perustetta, kyse ei ole sopimussuhteesta, vaan julkisen vallan sekä virka-aseman väärinkäytöstä. Tämän johdosta EU-oikeuden säännös tai EU-oikeuden soveltamisalalla oleva kansallinen laki ei saa olla ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan määräysten kanssa. EU-oikeutta ja kaikkea kansallista lainsäädäntöä EU-oikeuden soveltamisalalla tulee siksi myös tulkita EU-oikeudessa tunnustettujen perusoikeuksien valossa. Suomen oikeusjärjestelmä lähtee siitä, että osapuolilla on pääsääntöisesti sopimusvapaus , mutta tosiasiassa sitä rajoittaa huomattava määrä erilaisia lakeja ja säännöksiä. Esimerkiksi tietyt sopimustyypit edellyttävät kirjallista muotoa tai niiden ei katsota syntyneen.


Käsittelemme Oikeuden maailma -palstalla yksityisen turvallisuusalan sopimusvapautta. Yksi keskeisimmistä kaikkiin sopimuksiin sovellettavista yleisistä periaatteista on sopimusvapaus eli osapuolten lähtökohtainen oikeus sopia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan valitsemallaan tavalla, ellei sopimus ole pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastainen tai kohtuuton. Avoliittolain säännökset soveltuvatkin lähinnä sellaisiin tilanteisiin, joissa avopuolisot eivät ole keskinäisin sopimuksin ennalta järjestelleet varallisuussuhteitaan.


Hyötyjä ennakkomaksupakosta on vaikea nähdä, koska rothbardilaiset voivat aina lisätä sopimukseen kirjauksen, että se sitoo osapuolia vain siltä osin kuin ne ovat saaneet maksun, mutta rothbardilainen laki kieltäisi sellaiset sopimukset, joissa allekirjoittaja sitoutuu tekemään osansa vaikka saisi maksun vasta jälkikäteen, ja näin. Suomen kansainvälistä perhelainsäädäntöä on viime vuosina uudistettu osittaisuudistuksin. Näistä periaatteista korostuvat erityisesti sopimusvapaus , lojaliteettiperiaate sekä velvollisuus noudattaa hyvää rakennustapaa. Alalla vallitsee sopimusvapaus, laki ei määrittele mitään mallia tai määrämuotoa miten ja millaista korvausta vastaan oikeudet luovutetaan. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa on laaja sopimusvapaus.


Tämä on sekä hyvä että huono asia. Hyvä siksi, että se takaa toiminnan joustavuuden eri oloihin. Huono siksi, että häikäilemätön kustantaja voi lain turvin vaatia tekijältä kaiken.


Lähtökohtana sopimusvapaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Suositut tekstit