Osituslaskelma on tehtävä aina tasingon määrän selvittämiseksi. Perinnönjaossa metsän arvoksi katsottiin edelleen 100. A:n saama ennakkoperintö. Mitä tarkkoittaa sana tasinko perinnönjaossa ja miten toimitaan. Jaossa voidaan ehdotella kaikenlaisia tasauksia, joista käytetään tasinko nimitystä, mutta kertomassasi tapauksessa ei tarvitse maksaa.
Ositus tarkoittaa aviopuolisoiden avio-oikeuden toteuttamista. Jos perinnönjättäjän omaisuus oli hänen kuolinhetkellään suurempi kuin lesken, leskellä on oikeus saada perinnönjättäjän omaisuudesta ns. Tasingon määrä ratkeaa osituksessa ja se voi olla rahaa tai irtainta tai kiinteää omaisuutta.
Ennen perinnönjakoa kuolinpesässä on toimitettava ositus , jos vainaja oli naimisissa eikä vainajalla ja leskellä ollut sellaista avioehtosopimusta, joka sulkee avio-oikeuden täysin pois. He eivät nimittäin ole ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakkaita, vaan vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Leski voi kuitenkin halutessaan vaatia jakoa jo eläessään, mutta tällöin hän ei voi vedota tasinko -oikeuteensa.
Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet. Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle. Perintökaaren luvun §:n nojalla ennakkoperinnöt, jotka leski on avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan antanut hänen ja vainajan yhteiselle rintaperilliselle, katsotaan ensin kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa osituksessa ja perinnönjaossa ensin kuolleen puolison antamiksi.
Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen henkilön jälkeen suoritettavassa osituksessa, omaisuuden erottelussa ja perinnönjaossa sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Sen estämättä, mitä momentissa on säädetty, sovelletaan §:ssä tarkoitettuihin lausuntoihin tätä lakia. Voitte toki sopia noin, ja niin yleensä tehdäänkin, sillä on helpompi vain laskea kaikki velat yhteen, vähentää ne päältäpäin ja laskea tasinko sen jälkeen. Mutta jos halutaan toimittaa ositus tarkalleen avioliittolain mukaisesti, niin pesän velat ja vähennykset jätetään sen ulkopuolelle. Ositustoimituksessa vainajan ja hänen puolisonsa omaisuus lasketaan ja jaetaan heidän kesken.
Vasta kun lesken osuus on laskettu ja mahdollinen tasinko maksettu, voidaan vapaasti jakaa perintö muiden perillisten kesken. Osakkaiden perintöosuudet määräytyvät laillisen perimysjärjestyksen tai testamentin perusteella. Lähtökohtana perinnönjaossa on se, että kullekin osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin sellainen omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin, tulisi jakaa yhdelle saajalle.
Tässä artikkelissa tuodaan esille joitakin seikkoja, joilla voi olla merkitystä perinnönjaossa. Lukijan on muistettava vielä, ettei avoleskeä oikeusjärjestelmämme tunne lainkaan. Jos avioliitto on jäänyt jostain syystä solmimatta, ei avoleskellä ole lesken oikeuksia, koska perittävä ei ollut kuollessaan naimisissa. Koska kaikkia kuolinpesälle syntyneitä kuluja ei saa vähentää perintöverotuksessa, on todellinen perinnönjaossa saatu osuus yleensä pienempi kuin perintöverotuksen perusteena oleva laskennallinen jako-osuus, josta perintöverot maksetaan. Sen jälkeen kun kuolinpesä on selvitetty jakokuntoon, voidaan kuolinpesän omaisuus jakaa kuolinpesän osakkaiden kesken.
Jaon sisältöön vaikuttavat perintöoikeutta, testamenttia, lakiosaa sekä avio-oikeutta koskevat säännöt. Usein perilliset myyvät vanhempien asunnon vasta molempien vanhempien kuoleman jälkeen. Kuolinpesän asunnon myynti ja verotus.
Silloin verotus on syytä huomioida koska kysymys asunnon arvostuksesta ja jaetaanko pesä ennen myyntiä perillisille vai ei, johtaa eri lopputulokseen ja säästö voi olla tuhansia euroja. Voiko leski osituksessa luopua tasingosta ilman lahjaveroseuraamuksia? Jos leski ei kuolleen puolisonsa jälkeen vaadi vainajan omaisuutta avio-oikeuden nojalla tasinkona, ei tätä tasingosta luopumista ole verotuskäytännössä yleensä pidetty lahjana. Jos tasingosta luovutaan vain yhden perillisen tai muun kuin perillisasemassa olevan hyväksi, on lahjaveroriski olemassa. Sisaruksenne vastikkeeton asumisetu on mahdollista ottaa perinnönjaossa ennakkoperintönä huomioon, jos äitinne on nimenomaan näin määrännyt tai hänen voidaan olettaa näin tahtoneen.
Teillä muilla sisaruksilla on oikeus vaatia asumisedun huomioon ottamista ennakkoperintönä. Jos lesken ja kuolleen puolison varat ovat samansuuruiset, leski ei avio-oikeuden nojalla saa mitään ensin kuolleen pesästä. Tasinko on leskelle täysin verovapaa. Hän ei myöskään peri mitään, jos vainajalta jäi rintaperillisiä eikä vainaja ollut tehnyt testamenttia puolisonsa hyväksi.
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi (lakiosa).
Nämä asiakirjat kannattaa kuitenkin arkistoida yhteen kansioon ja säilyttää. Vaikka viranomaiset eivät koskaan kysyisi kuittien tai laskelmien perään, niistä voi olla hyötyä esimerkiksi perunkirjoituksen jälkeen järjestettävässä osituksessa ja perinnönjaossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.