Perintökaari

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Perintökaari kuuluu Suomen lakiin. Se määrittelee, kenelle lain mukaan omaisuus kuuluu kuoleman jälkeen. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä eli ensisijaiset perijät ovat rintaperillisiä eli lapsia ja heidän jälkeläisiään eli lastenlapsia.

Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, joita ovat vainajan lapset ja heidän lapsensa.

Mikäli perittävältä ei jäänyt lapsia, hänet perii aviopuoliso. Lain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan aviopuolisoihin. Miten omaisuus jaetaan lasten ja minun kesken, jos puolisoni kuolee?

Jos kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Laissa on määrätty perimysjärjestys. Tähän voidaan tehdä poikkeuksia henkilön eläessä testamentilla tai ennakkoperinnöillä tai lahjoituksin.

Ennakkoperintönä saadusta lahjasta pitää maksaa lahjaveroa. Lahja otetaan huomioon perinnönjaossa ja perintöverotuksessa.

Jos olet saanut ennakkoperintöä, saat perinnönjaossa pienemmän osuuden perinnönjättäjän muusta omaisuudesta kuin muut perilliset. Saat perintöverotuspäätöksen. Käsittelemme perukirjat saapumisjärjestyksessä emmekä voi antaa tarkkaa tietoa yksittäisten päätösten valmistumisesta.

Edilexin hakutoiminnot ohjaavat löytämään helposti relevantit sisällöt. Kaikkiin aineistoihin kohdistuvissa hakutuloslistauksissa näet vasemman reunan rajaa hakua -navigaatiossa koko ajan, mitä hakuun löytyvää sisältöä palvelussa on. Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla.

Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi (lakiosa). Edilexin asiasanasto on hierarkinen kokonaisuus, jossa eri asiasanojen välille on rakennettu hierarkiset ja semanttiset viittaukset. Asiasanaston lisäksi asiasanat toimivat pikahaussa ja aineistokohtaisilla tarkennetun haun lomakkeilla.

Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Tahdo enemmän elämältäsi ja pankkisuhteeltasi. Lammin Säästöpankki palvelee sinua konttorissa kunnan alueella Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Kuka perii ja kenet? Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan.

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt.

Kun ihmisestä aika jättää, hänen jäämistönsä eli perintö jaetaan perillisten kesken. Väsyttää, turvottaa, sydän lyö hitaasti. Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat olla hyvin arkisia, ja tarkkaa yhteyttä on välillä vaikea vetää niistä suoraan tautiin.

Samoin on liikatoiminnan kanssa: paino putoaa, suoli toimii liian vilkkaasti, sydän tykyttää. PK luku § Asian tausta. Aviopuolisot Eeva P ja Eino P olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua jälkeenjäänyt sai perintökaaren luvun mukaisen käyttöoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen ja että heidän omaisuutensa oli heidän molempien kuoltua jaettava lain mukaan.

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.