Laissa on määrätty perimysjärjestys. Tähän voidaan tehdä poikkeuksia henkilön eläessä testamentilla tai ennakkoperinnöillä tai lahjoituksin. Perilliset voivat myös perinnönjaossa jakaa omaisuuden haluamallaan tavalla, eikä lain sanelema perimysjärjestys ole tälle esteenä.
Kuka perii ja kenet? Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä.
Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt. Perittävän lapsilla ja heidän lapsillaan on perittävän tekemästä testamentista huolimatta oikeus saada lakiosa perinnönjaossa. Testamentin voi tehdä koko omaisuudesta tai sen osasta.
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Perillisenä sinun täytyy erikseen vaatia lakiosaa testamentinsaajalta. Mikäli perittävä vainaja on testamentilla määrännyt jäämistönsä jollekulle muulle henkilölle kuin rintaperillisille, rintaperillisellä on kuitenkin oikeus lakiosaansa.
Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa.
On kuitenkin tilanteita, joissa jopa rintaperillinen voi jäädä ilman hänelle muuten kuuluvaa lakiosaa (perittävän kuoleman aiheuttaminen tahallisella rikoksella, testamentin hävittäminen tai salaaminen, perittävä on tehnyt perillisen perinnöttömäksi). Perunkirjoitus Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kirkkonummella ja nyt myös muualla Suomessa Perunkirjoitus vaatii perintö- ja vero-oikeuden osaamista, jotte. Perinnön lakiosa on puolet perintöosasta.
Perintökaaren mukainen perimysjärjestys on seuraava: Ensimmäisellä sijalla ovat rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) siten, että ensin perii lapsi ja jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen (lapsenlapset) tai, ellei lapsenlapsia ole, jakautuu muiden lasten kesken. Perintöosa on pääsäännön mukaan perillisen pääluvun mukainen osuus vainajan jäämistöstä. Perittävä voi kuitenkin vaikuttaa perimysjärjestykseen tekemällä testamentin. Miten omaisuus jaetaan lasten ja minun kesken, jos puolisoni kuolee? Jos kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.
Merkitystä ei siis ole sillä, onko perittävä tehnyt testamenttia vai ei. Lakiosa määritellään aina samalla tavalla. Toinen puolisko on rintaperillisten lakiosa , joka kuuluu perittävän lapsille. Puolisovähennys ei koske avopuolisoa. Rintaperillisen oikeutta perintöön suojaa lakiosa.
Sama oikeus koskee myös avopuolisoa, mikäli puolisoilla on yhteinen lapsi. Perintö, vainajan omaisuus eli jäämistö on omaisuutta, joka saadaan joko lähisukulaisen kuoltua lakimääräisesti perittynä tai testamentin kautta. Lapsettoman henkilön omaisuus luovutetaan viime kädessä valtiolle, jos perillisiä ei löydy. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan kuten laki määrää.
Kuolinpesän osakas ostaa itselleen toisten kuolinpesän osakkaiden (elossa olevien sisarusten sekä kuolleiden sisarusten lapset) osuudet vanhemmilta peritystä kotitilasta itselleen.
Näin kotitilan omistus siirtyy hänelle. Hänellä ei ole lapsia. Ei uskonut koskaan kuolevansa,ei testamenttia kellekään,eikä millekään taholle. Eikö näin ollen aiemmin ulosostetut sisarukset. Jos lakisääteinen perimysjärjestys ei vastaa tahtoasi, testamentti on ainoa tapa muuttaa sitä.
Luonnollisesti voit tehdä testamentin, vaikka määräämäsi perimysjärjestys vastaisi lain oletussääntöjä, jos haluat korostaa juuri kyseistä perimysjärjestystä viimeisenä tahtonasi. Harkittu ja huolellisesti laadittu testamentti on omiaan mahdollistamaan sopuisan perinnönjaon tulevaisuudessa. Tekemällä testamentti on mahdollista varautua erilaisiin tilanteisiin ja varmistua myös siitä, että oma omaisuus.
Olemme tehneet yli kymmenen vuoden aikana satoja perunkirjoituksia ja tuhansia muita asiakirjoja. Palvelumme kautta saatte ammattilaisen laatiman ositussopimuksen, jolloin ositussopimus tulee laadittua asianmukaisesti ja tehokkaasti asianajajan toimesta. Toimitusjohtajasopimus huomioi toimitusjohtajan erityisaseman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.