Laajan valikoiman kirjakauppa netissä. Tutustu valikoimaan ja tilaa heti! Kun toinen vanhemmista kuolee , perilliset saattavat joutua maksamaan perintöveroa, vaikka eivät saisi tuolloin mitään. Näin voi käydä, jos leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, eikä muuta jaettavaa tai realisoitavaa ole. Jos toinen vanhemmista kuolee ja heillä on yhteinen lapsi, lapsihan luonnollisesti perii puolet omaisuudesta.
Jos vanhemmilla on yhteinen velkainen asunto, joka on pakko myydä, saako toinen vanhempi käyttää kaikkia asunnonmyynnistä saatuja varoja uuden asunnon hankkimiseen? Puolethan niistä on lapsen. Leskelle oma osuus ja lapsille oma osuus, niinkö se menee kun toinen vanhemmista kuolee ? No, voiko se yksi lapsista ostaa myös lesken? Ja lopulta käy niin, että elossa oleva vanhempi ei omista mitään, kuin eläkkeensä! Mutta kaikki tykkäävät, että se yksi lapsista on suuri hyväntekijä!
En ole ap, mutta lisään omasta kiinnostuksestani että mitä lasta perii jos toinen vanhemmista kuolee , ja vanhemmilla on avioehto. Kumpikin vanhemmista saa puolet perinnöstä. Kuolleen sisaruksen tilalle tulevat hänen rintaperillisensä.
Niin siis kyllä kai myyjää koskee aina samat lait kaupanpurun suhteen, oli sitten myyjänä kuolinpesä tai yksityishenkilö. Siinä tilanteessa, että omainen on kuollut, eikä perunkirjoitusta pidetty eli omaisuus vielä kuolleen nimissä, myyjä on syyllistynyt kavallukseen ja voi joutua vankilaan sen lisäksi, että joutuu palauttamaan rahat Mutta jos kuolinpesä on ollut myyjänä. Entä jos puolisosi kuolee ? Nämä asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen. Moni suomalainen on varautunut puolisonsa kuolemaan huonosti tai ei ollenkaan. Jos asioita ei ole mietitty etukäteen, voivat rahalliset menetykset olla mittavia jos puoliso kuolee.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista , jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Miten omaisuus jaetaan lasten ja minun kesken, jos puolisoni kuolee ? Jos kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Osituksessa puolisoiden koko yhteenlaskettu omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Ilmainen toimitus yli 1€ tilauksiin. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän sisarukset hänen puoliskonsa.
Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet, siirtyy perintö kokonaisuudessaan perittävän veljille ja sisarille. Myös tässä perillisryhmässä sijaantulo-oikeus on rajaton. Jos alaikäisen lapsen huoltajina toimivista vanhemmista toinen kuolee , on jäljelle jääneellä huoltajalla kaksoisrooli ja eturistiriitatilanne: hän on toisaalta leski, joka katsoo omaa etuaan ja toisaalta alaikäisen lapsensa lakimääräinen edunvalvoja.
Perinnönjako monimutkaistuu, jos jompikumpi vanhemmista kuolee yllättäen eikä puolisoilla ole avioehtoa tai testamenttia. Uusperheiden perintöasioissa tulee toistuvasti vastaan pitkiä, osapuolille kalliiksi tulevia riitoja. Kolmanteen perillisryhmään kuluvat perittävän vanhemmat ja näiden jälkeläiset. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut ennen perittävää, perintö menee näiltä osin sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Neljänteen perillisryhmään kuuluvat isovanhemmat ja näiden lapset. Kuka perii ja kenet? Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.