Useita lainatarjouksia, vain yksi hakemus. Omaisuuden ositus voidaan toimittaa sen jälkeen , kun hakemus on jätetty tuomioistuimelle. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen.
Jos esimerkiksi ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen on verotettu puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä, omaisuus ei ole merkittävästi kasvanut esimerkiksi lesken työskentelyn vuoksi ja ensin kuolleen perillisille ei ole kuolemien välillä jaettu varoja, voidaan myös lesken jälkeisessä perintöverotuksessa yleensä. Sen jälkeen täytetään mahdolliset testamentint, minkä jälkeen loppu jäämistöstä jaetaan perillisten. Jos avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), leski tai perilliset voivat vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Ositus ja perinnönjako. Vasta osituksen jälkeen tiedetään, mitä perittävän jaettavaan jäämistöön lukeutuu.
Kuolinpesän ositus tehdään perunkirjoituksen jälkeen. Puhekielessä kuolinpesän ositus ja perinnönjako menevät usein sekaisin. Eli toisin sanoen osituksen jälkeen on selvää mikä omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perintönä perillisille. Jos lesken ja kuolinpesän välillä tehdään kohtuullisessa ajassa kuoleman jälkeen ositus , jossa leski pitää oman omaisuutensa, mutta ei saa vainajalta tasinkoa, lesken ei katsota ryhtyneen tasinkoon.
Perillisiä verotetaan yhteensä 200. Jos perinnönjättäjän omaisuus oli hänen kuolinhetkellään suurempi kuin lesken, leskellä on oikeus saada perinnönjättäjän omaisuudesta ns. Tavallisin kuolemaan perustuva ositus on molempien puolisoiden kuoleman jälkeen tehty ositus kummankin suvun kesken ennen perinnönjakoa.
Avioeron jälkeen ositus tehdään lähes aina, jos puolisoilla on vähänkin varallisuutta. Laskennallinen vaihe aloitetaan luetteloimalla puolisoiden varat ja velat oikeusperusteen syntyhetkellä. Kuolemantapauksessa ositus tehdään lesken ja perillisten ja mahdollisten testamentin saajien välillä, avioerossa puolisoiden välillä.
Kun avioliitto päättyy puolison kuolemaan, ositus on tehtävä, jotta on selvää mikä omaisuus on lesken ja mikä oli vainajan (perittävä). Tällaista ositusta kutsutaan nimityksellä jäämistöositus. Ennen ositusta kaikki omaisuus, niin lesken kuin kuolleen puolison omaisuus, kuuluu kuolinpesään. Avio-oikeus päättyy kuolemaan, joten puolison kuoleman jälkeen saatu omaisuus on avio-omaisuudesta vapaata. Esimerkiksi jos leski oli saanut suuren perinnön vuosi puolison kuoleman jälkeen , on tämä omaisuus avio-oikeudesta vapaata.
Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta on myös lesken työllä ansaitsema omaisuus. Toimitusvelvollisuus on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on ja kuka parhaiten tuntee kuolinpesän tilan. Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat. Jos edesmennyt perittävä on naimisissa, ennen perinnönjakoa toimitetaan yleensä omaisuuden ositus.
Siinä määritellään leskelle kuuluva omaisuus. Se on aina puolet, ellei testamentilla toisin määrätä. He ovat niin kutsuttuja toissijaisia perillisiä. Testamentilla on mahdollista saattaa kenet tahansa toissijaisen perillisen asemaan.
Nämä toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä mutta lesken kuolinpesän osakkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että he voivat vaatia jakoa vasta lesken kuoleman jälkeen. Vaikka ositus ei sinänsä ole pakollinen, on se kuitenkin erittäin suositeltavaa tehdä pian ositusperusteen (= avioero tai toisen puolison kuolema) synnyttyä. Yleensä osituksen toimittaminen joutuisasti ja siitä asianmukaisen osituskirjan laatiminen on kummankin osapuolen intressissä.
Tässä artikkelissa keski.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.