Lakipalvelut, neuvontaa, oikeudenkäyntiavustusta sekä asiakirjojen laatimisapua. Vastaavasti ei liene estettä myöskään sopia toisinpäin, eli laatia ehto, jonka mukaan avioehto on voimassa vain, mikäli avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta. Lähtökohtaisesti, ellei muutoin sovittu, rekisteröity avioehto on kuitenkin aina voimassa avioliiton purkautuessa, myös kuolemantapauksessa. Ainoa, mihin avioehto tuollaisessa tapauksessa vaikuttaa, on perintöveron määrä.
Jos pariskunnalla on avioehto , joka on voimassa ainoastaan liiton päättyessä eroon, niin miehen kuolessa omaisuuden arvo lasketaan yhteen, jaetaan kahtia, ja vaimo perii miehen puoliskon. Esimiehen omaisuus 50 vaimon 100. Entä kun avioliitto päättyy kuolemaan ja on avioehto , pitääkö silloin jokin jakokirja, ositus vai mikä se nyt onkaan tehdä?
Yhteistä omaisuutta ei ollut kuin asunto jonka leski lunasti itselleen, siitä paperit. Tilanteeseen vaikuttaa se, kenen nimissä omaisuus on, ja onko puolisoilla avioehto , ja mikä on avioehdon sisältö. Jos lainmukainen omaisuuden jako ei vastaa puolisoiden toiveita, tee tarvittaessa avioehto , tai muuta vanhaa avioehtoa, ja tee etukäteen asiantuntijan avulla testamentti molemmille puolisoille. Ota huomioon myös veroseuraamukset. Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.
Sallitut avioehtomääräykset. Erityisesti jos on perusturvasta kyse, kannattaa tehdä avioehto , Marja Lehtiranta-Räty sanoo. Toisekseen avioehdon voimassaollessa kaiken avioliiton aikaisen päätöksenteon voi uskoa perustuvan pääasiassa liiton laatuun, koska aviovarallisuus ei ole yhtenä aineksena päätöksenteossa. Naimisissa olleen henkilön kuollessa on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus, jossa omaisuus jaetaan puolisoiden kesken.
Vaikka puolisot omistavat oman omaisuutensa avioliitosta huolimatta, on heillä kuitenkin lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tällöin se on voimassa, jos pariskunta eroaa, mutta ei päde kuolemantapauksessa. Nykyään on mahdollista myös tehdä sellainen avioehtosopimus, jossa avio- oikeutta käsitellään erilaisella tavalla avioerotilanteessa ja kuolemantapauksessa.
Usein avioehto tehdään jonkin verran ennen avioliiton solmimista, mutta estettä ei ole myöskään sille, että avio-ehto tehdään avioliiton aikana. Suomen lain mukaan aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei muuta ole määrätty. Vierailija: Eli kertokaapa please lakiasioista tietävät, miten käy jos pariskunnalla on avioehto allekirjoitettuna, ja toinen sattuisi kuolemaan?
Avioehtosopimuksen sisältö. Vaikuttaako avioehto silloin, vai pitäisikö tehdä testamentti, jotta toinen saisi perintöä? Harvemmin käytetty vaihtoehto on yksipuolinen avioehto , jolla varakkaamman puolison avio-oikeus poissuljetaan vähävaraisemman aviopuolison omaisuudesta. Tällöin vähävaraisemman puolison asema on taloudellisesti turvatumpi, kun tälle maksetaan tasinkona suoraan puolet ensin kuolleen varakkaamman puolison omaisuudesta. Jos uusperheessä katsotaan oikeudenmukaiseksi se, että lapsille ohjautuu vain biologisen vanhempansa omaisuus, niin tällöin kannattaa laatia avioehto.
Mikäli puolisoilla on avioehto , niin rikkaamman puolison omaisuus ei siirry köyhemmälle puolisolle ja edelleen tämän lapsille. Tietoa asiakirjasta. Miten omaisuus jaetaan lasten ja minun kesken, jos puolisoni kuolee?
Jos kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Meillä jäi aikanaan avioehtosopimus tekemättä naimisiin mennessä. Nyt on avioliittovuosia jo useita takana ja kolme lasta.
Nyt mieheni haluaa että se avioehto tehdäään vihdoinkin. Asia sopii minulle, kunhan se tehtäisiin vain avioeron varalta, mutta mies haluaa ehdottomasti, että avioehto tehdään myös kuoleman varalta. Ensin tehtiin avioehto , jolla kumpikin suojasi oman omaisuuden itselleen nimenomaan avioero tilanteessa.
Tämän lisäksi teimme keskinäisen testamentin, jolla kuolemantapauksen varalle testamenttasimme oman omaisuutemme puolisolle. Mikäli on avioehto , mutta ei keskinäistä testamenttia, puoliso joutuu maksamaan kuolemantapauksessa enemmän. Henkilön kuollessa tietyille henkilöille syntyy perillisasema ja vainajan omaisuus siirtyy hänen kuolinpesälleen.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saaja ja osituksen suorittamiseen asti leski. Tällöin kuolemantapauksessa vainajan pankkitileillä oleva omaisuus menee kokonaisuudessaan perillisille ja testamentinsaajille. Eloonjäänyt puoliso saa puolet kaikesta muusta omaisuudesta. Lesken perukirjaan tulee merkitä se avio-oikeuden alainen omaisuus, joka puolisoilla oli ensin kuolleen puolison kuolinpäivänä. Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle.
Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet. Puolisoni ei mielestäni osallistu tarpeeksi laskujen maksamiseen. Olen ehdottanut hänelle maksujen panemista puoliksi, mutta hänen mielestään tämä olisi epäreilua ottaen huomioon hänen pienemmät tulonsa. Lisäksi hän tekee mielestään enemmän kotitöitä kuin minä. Kuinka voisimme ratkaista välillämme vallitsevat erimielisyydet?
Kummallakin puolisolla on lain nojalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.