Avioerossa puolisoiden omaisuus sekä velat voidaan jakaa niin sanotussa osituksessa , jos toinen puolisoista näin haluaa. Omaisuuden arvostamisen pääsääntö ja käyvän arvon periaate. Arvostamisesta hankalaa tekee sen, että laki sisältää varsin suppeasti ohjeistusta omaisuuden arvostamiseen, joten tosiasiassa oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuuden kannanotot muodostavat perustan arvonmääritykselle. Vastaus Eksyykö kyselijä tieltä?
Miten menee avioerossa omaisuuden ja lainojen ositus jos ei ole avioehtoa. Avioero on tullut voimaan mutta omaisuutta ei ole jaettu myymättä olevan kiinteistön vuoksi. Kun molempien puolisoiden avio-oikeuden alaisen netto- omaisuuden arvo on selvillä, voidaan määritellä kummankin puolison avio-osa.
Tämän jälkeen voidaan todeta varakkaamman puolison laskennallisen tasinkovelvollisuuden määrä. Vain tällä tavoin laskettua erää voidaan verotuksessa käsitellä tasinkona. Hankitun selvityksen perusteella voidaan laatia osituslaskelma, jossa selvitetään kummankin puolison netto- omaisuuden (varat – velat) arvo ja lasketaan ne yhteen. Jakamalla puolisoiden koko netto- omaisuuden arvo puoliksi saadaan selville puolisoille jaon lopputuloksena tulevan omaisuuden arvo. Omaiduuden ositus voidaan toimittaa sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut käräjäoikeudessa vireille.
Mikäli omaisuuden jaosta ei päästä sopimukseen, osituksen toimittamiseen voidaan hakea oikeuden määräämää pesänjakajaa. Ositusta voi vaatia kumpi tahansa puolisoista. Ja kyllä, jos ositus on jätetty aikanaan tekemättä, myös vuosikymmeniä myöhemmin ositettavaksi tulee se omaisuus, joka puolisoilla oli sillä hetkellä, kun ero tuli vireille. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä todennäköisempää on, että omaisuuden arvo ja lajit ehtivät muuttua.
Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Korkein oikeus totesi peruslähtökohdan olevan, että osituksessa omaisuuden arvo määritetään sen käyvän arvon mukaan, joka omaisuudella on osituksen toimittamishetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä todennäköistä luovutushintaa, jonka ostaja olisi siitä valmis maksamaan.
Korkein oikeus totesi, että avioliittolain §:n mukaan osituksessa on määrättävä kummankin puolison avio-oikeudenalaisen omaisuuden säästö, ja tällöin puolison omaisuudelle on määrättävä rahamääräinen arvo , jona pidetään yleensä omaisuuden käypää arvoa. Apua omaisuuden jakamiseen. Jos ette pysty sopimaan, miten omaisuus jaetaan, kumpi tahansa puoliso voi vaatia omaisuuden jakoa eli ositusta.
Ositus voidaan tehdä heti, kun avioeroa on ensimmäisen kerran haettu. Ei siis tarvitse odottaa, että kuuden kuukauden harkinta-aika on kulunut. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, niin omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Ositus saattaa johtaa myös sovitteluun, mikäli kohtuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmat eivät osituksessa täyty.
Tällöin omaisuus jaetaan pääsäännöstä poiketen niin, ettei kummallekaan puolisolle synny omaisuuden jakamisessa kohtuutonta haittaa tai hyötyä. Miten osakesalkun arvo määritellään erossa kun eroanomus on jätetty kaksi vuotta sitten mutta ositus tehdään vasta nyt. Olen yrittänyt onkia tietoa ja saamani tieto on varsin ristiriitaista. Tällä välin nainen on saanut vanhemmiltaan 5Kiikirukki Oy:n osakkeita lisää. Jos arvo olisi laskenut, niin tilanne luonnollisesti päinvastainen.
Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintöveron perusteeksi pannaan se arvo , mikä omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa eli perinnönjättäjän kuollessa. Omaisuus arvioidaan niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa omaisuuden arvostamisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.