Luotettava asianajotoimisto Uudellamaalla. Perinnönjaosta ja kuolinpesän asioista säädetään perintökaaressa. Lain mukaan vainajan kuoleman jälkeen tulee suorittaa perunkirjoitus ja tehdä perukirja kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos kiinteistön aiempi omistaja on laiminlyönyt velvollisuutensa eikä ole hakenut lainhuutoa tai kirjaamista, vastaat mahdollisten aiempien luovutusten varainsiirtoverosta ja viivästysseuraamuksista takautuvasti vuoden ajalta. Vastuu veroista on vuotta, jos olet hankkinut kiinteistön ennen 1. Kuolinpesän asunnon myynti ja verotus.
Usein perilliset myyvät vanhempien asunnon vasta molempien vanhempien kuoleman jälkeen. Silloin verotus on syytä huomioida koska kysymys asunnon arvostuksesta ja jaetaanko pesä ennen myyntiä perillisille vai ei, johtaa eri lopputulokseen ja säästö voi olla tuhansia euroja. Osittainen perinnönjako. Pesä voidaan myös jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa.
Tällöin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta. Ensimmäinen toimenpide on perinnönjako. Jako-sanalla on siten kaksi merkitystä. Jos on tarkoitus tehdä osakkaiden välisiä kauppoja, perinnönjako tehdään kuitenkin aina. Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii.
Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus. Entä jos heitä ei ole? Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat.
Koko kiinteistön liittämisestä osuutta vastaan muuhun yhteiseen alueeseen kuin yhteismetsään määrätään kiinteistötoimitusmaksu taulukon pienimmän pinta-alaluokan maksua vastaavasti. Kun määräala tai koko kiinteistö liitetään osuutta vastaan yhteismetsään, kiinteistötoimitusmaksu maksetaan valtion varoista. Puolisoiden jälkeen ei ole toimitettu ositusta eikä perinnönjakoa ja kummankin perilliset ovat heidän kaksi lastaan.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Isämme kuoli noin vuotta sitten. Perinnönjakoa tai ositusta emme koskaan tehneet, vaan äitimme jäi leskenä asumaan isämme nimissä olevaan asuntoon.
Nyt äitimme on muuttanut hoitokotiin, ja haluaisimme sisarusteni kanssa myydä asunnon. Joudummeko maksamaan myyntivoittoveroa ja miten sen määrä lasketaan? Ostaja voi virhetilanteessa vaatia kuolinpesältä mm. Usein kiinteistö- tai asuntokaupan kauppakirjan laativan mieltä askarruttaa, kuka merkitään myyjäksi, kun asunnon omistanut tai omistaneet ovat kuolleet ja tilalla onkin kuolinpesä.
Erityisiä tulkintavaikeuksia aiheuttavat esim. Jos osituksessa tasingonmaksuvelvollisuutta ei ole puolisoiden välillä, lunastus on vastiketta asunnon tai kiinteistön omistusoikeudesta, jolloin lunastushinta on varainsiirtoveron alaista. Isän kuoltua kiinteistön omistus on kuolinpesällä eli äidillä ja rintaperillisillä. Rakennustyön loppuunsaattaminen edellyttää äidin ja lasten yksimielistä päätöstä, koska jakamattoman kuolinpesän asioista päättävät osakkaat yhdessä. Perintöveron sekä lahjaveron määrään vaikuttavat omaisuuden arvo, sukulaisuussuhde sekä perintö- ja lahjaveroasteikot.
Kiinteistön omistajan hakemuksesta voidaan kadonnut tai tuhoutunut panttikirja kuolettaa myös silloin kun panttikirja on saatu aikaan sellaisella menettelyllä, ettei panttikirjalla voida perustaa sitovaa panttioikeutta kiinteistöön. Jos te nyt myytte talon, missä koko kiinteistön omistaja on kuolinpesä, on vuoden takainen perukirjan arvo hankintameno eli myyntivoittoveroa voi tulla kymmeniä tuhansia euroja. Kyllä menee kiinteistön luovutuksesta varainsiirtoveroa, vaikka itse kauppa onkin irtaimen kauppaa.
Varainsiirtovero menee vain kaupan siitä osasta, mikä kohdistuu kiinteään, joten jos pesäosuus sisältää muutakin, kannattaa kauppakirjassa eritellä kiinteän osuus, jottei varainsiirtovero mene koko kauppasummasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.