Jakamaton kuolinpesä on yksikkö, jolla on omia oikeuksia ja velvollisuuksia. Jakamattoman kuolinpesän ”ääntä” käyttää osakasten kollektiivi. Koska pesänselvityksen jälkeen kaikki kuolinpesät ovat vielä jakamatta, vastaa tilanne samaa kuin jakamattoman kuolinpesän osalla.
Osakkaalla ja ulosottomiehellä on oikeus saada kuolinpesä jaetuksi. Oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksistä tapauksissa, joissa luovutettava asunto on saatu perintönä, ei ole erityissäännöksiä. Kuolleen osakkaan perillisillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kuolleella osakkaalla. Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä.
Myyntiä varten on hankittava riittävä asiakirjaselvitys ja huomioitava esimerkiksi verotusseikat. Asiantuntevaa välittäjää käyttämällä varmistetaan, että myynti sujuu ongelmitta. Näin ollen myös kuolinpesän omistaman asunnon myynti ja. Osakkaat voivat tehdä kirjallisen sopimuksen jakamattomassa pesässä elämisestä ja luopua täten määräajaksi oikeudestaan pesänselvittäjän tai pesänjakajan hakemiseen.
Sen jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat veroilmoituksessaan, ja kuolinpesän verotus päättyy. Ei jakamattomasta kuolinpesästä tule maksaa perintöveroa, koska kuolinpesä oikeushenkilönä omistaa, ei perilliset. Mahdollista omistusoikeutta pesään ei voi perilliselle syntyä ennen perinnönjakoa. Suomessa on satoja tuhansia jakamattomia kuolinpesiä. Esimerkiksi suomalaisista metsänomistajista liki joka kymmenes on kuolinpesä.
Suomen suurituloisimpien listalta taas löytyy kymmeniä vuosia jakamatta ollut kuolinpesä. Joskus pesä voi kuitenkin jäädä kokonaan jakamatta. Se saattaa tarkoittaa hukattuja euroja ja ongelmien siirtämistä eteenpäin. Kun jakamaton kuolinpesä liittyy yhtiömieheksi, täytyy kaikkien yhtiömiesten lisäksi myös kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoittaa yhtiösopimuksen muutossopimus. Jos yhtiömiehen kuolinpesään kuuluu alaikäinen, myös alaikäisen edunvalvoja allekirjoittaa sopimuksen yhtiösopimuksen muuttamisesta.
Usein perilliset myyvät vanhempien asunnon vasta molempien vanhempien kuoleman jälkeen. Silloin verotus on syytä huomioida koska kysymys asunnon arvostuksesta ja jaetaanko pesä ennen myyntiä perillisille vai ei, johtaa eri lopputulokseen ja säästö voi olla tuhansia euroja. Isäni omisti aikanaan yksin äitini käytössä olevan asunto-osakkeen. Nyt sen omistaa jakamaton kuolinpesä.
Kuka saa rahat asunnon myynnistä? Osakkaina ovat äitini lisäksi kaksi lasta. Jos tili on yhteisomistuksessa ja toinen tilinomistajista kuolee, vainajan sijasta toiseksi yhteisomistajaksi tulee kuolinpesä.
Jos molemmilla tilinomistajilla on ollut itsenäisesti käyttöoikeus tileihin, on kuolinpesällä ja eloonjääneellä tilinomistajalla kummallakin oikeus erikseen käyttää tiliä kuoleman jälkeen. Ennen perinnönjaon toimittamista osakasten omistuksen osalta puhutaan jakamattomasta yhteisomistuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkaat eivät omista kuolinpesään kuuluvasta kiinteistöstä määräosaa. Maksoin vuotta sitten perintöveroa, kun isäni kuoli.
Hänen kuolinpesäänsä kuuluivat minun lisäksi äitini ja sisareni. Leskiäitini kuoli vuosi sitten. Maksaako kuolinpesä molempien vanhempien jälkeen perintöveroa? Hakemuksen saantokirjana toimitetaan vainajan perukirja liitteineen. Tällöin jakamattoman kuolinpesän ei myyntitilanteessa tarvitse antaa vainajan perukirjaa liitteineen ostajalle lainhuudon hakemista.
Kaikkien pesän osakkaiden on tällöin allekirjoitettava kauppakirja tai allekirjoittajana voi myös olla valtakirjalla pesän osakkaita edustava henkilö. Mikäli kuolinpesä on jakamatta, on myös asunnon myyjänä kuolinpesä eli kaikki pesän osakkaat yhdessä. Jotta kuolinpesä voi mahdollisimman tehokkaasti selvittää kaupan kohteen todellisen kunnon ja välttyä riidoilta, kaupan kohteesta on syytä tehdä kuntotarkastus ennen kauppaa.
Kuntotarkastus saattaa paljastaa kiinteistöstä tai asunnosta seikkoja, joita ei yleisellä tarkastelulla ole huomattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.