maanantai 18. helmikuuta 2019

Välillinen vahinko sopimussuhteessa

Välittömästä vahingosta käytetään myös nimitystä suoranainen vahinko. Välittömät vahingot ovat vahingon oikaisemistoimista aiheutuneita kuluja. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalakulut ja esineen korvausmaksut.


Välillinen vahinko on tyypillisesti haitta, joka ilmenee muina, kuin suoranaisina kuluina. Välillisen vahingon vastakohta on välitön vahinko. Rajanveto välittömän ja välillisen vahingon välillä voi joskus olla haastavaa. Vahinkojen korvaamisesta.


Mikä on välillinen vahinko on usein epäselvää, ellei sitä määritellä itse sopimuksessa. Alla olevassa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa on päädytty siihen, että sopimuskumppanin kolmannelle maksama sopimussakko eli vahingonkorvaus on välillinen vahinko ja jos sellainen on poissuljettu sopimuksella, vahingonaiheuttajalla ei ole korvausvastuuta. Korkein oikeus toteaa, että tosiseikkojen, oikeudellisen vastuun ja hyvitysten määrän selvittäminen tarvittaessa oikeusteitse on sopimusrikkomuksen tavanomainen seuraus.


Kun kauppalain mukaan virhevastuu joudutaan arvioimaan kussakin sopimussuhteessa erikseen, myös selvittely- ja oikeudenkäyntikuluja voi aiheutua myyntiketjun eri osissa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, millaisia vahinkoja voi tällaisen palvelusopimuksen piirissä syntyä toimeksiantajalle ja toimeksisaajalle heidän välisessä sopimussuhteessa. Huomiota kiinnitetään myös mahdollisiin kolmannelle osapuolelle aiheutuviin vahinkoihin. Tavallisin vahinko on laskennallinen saamatta jäänyt tuotto, jota kauppalain §:n momentin mukaan on pidettävä välillisenä vahinkona. Perusteltuna ei voida pitää, että myyjän ja ostajan välisessä suhteessa välittömänä vahinkona voitaisiin pitää vahinkoa, joka ostajan ja kolmannen välisessä sopimussuhteessa on välillistä vahinkoa.


Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Jos virhe tai vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta, hänellä on velvollisuus korvata ostajalle aiheutuneen välittömän vahingon lisäksi myös hänelle aiheutunut välillinen vahinko. Asiaa tulee arvioida vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien periaatteiden mukaan. Lautakunta toteaa, että junamatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ovat luonteeltaan välillistä vahinkoa. Asiantuntijan tulee selvittää, mitkä toimenpiteet ovat asiakkaan edun kannalta tarpeellisia ja mihin niistä asiakas haluaa ryhtyä.


Välitön ja välillinen vahinko kuluttajakaupassa? Jotta vahinko tulee korvattavaksi, sen tulee olla ennalta arvattava ja syy-yhteydessä vastuuperusteena olevaan tekoon tai laiminlyöntiin. Mitä asiantuntijalta vaadittava huolellisuus pitää sisällään, ja minkälaisia huolellisuuteen liittyviä velvollisuuksia asiantuntijalla on? Miten asiantuntija voi rajata vastuutaan, ja mikä merkitys vastuunrajoittamisella on? Tutkielmani lähestymistapa on lainopillinen.


Sopimussakko on ennalta määrätty korvaus, jonka Osapuoli on velvollinen suorittamaan toiselle Osapuolelle, jos toinen Osapuoli näyttää toteen sopimusrikkomuksen. Toisella Osapuolella ei ole tällöin oikeutta sopimussakon lisäksi vahingonkorvaukseen, vaikka aiheutunut vahinko ylittäisi sopimussakon määrän. Edilexin asiasanasto on hierarkinen kokonaisuus, jossa eri asiasanojen välille on rakennettu hierarkiset ja semanttiset viittaukset. Asiasanaston lisäksi asiasanat toimivat pikahaussa ja aineistokohtaisilla tarkennetun haun lomakkeilla.


Pelkkää taloudellista vahinkoa, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon, ei pääsäntöisesti korvata. Näitä varallisuusvahinkoja voidaan kuitenkin korvata, jos tuotteen ostajalle tai muutoin sopimussuhteessa olevalle on sattunut vahinko , jolloin korvattavuus riippuu sopimusehdoista. Mielipahaa ei korvata koskaan. Sopimuksesta johtuva vahinko Vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin, kuin korvausvastuu perustuu sopimuksen sellaiseen määräykseen, jolla vakuutettu on ottanut itselleen enemmän vastuuta kuin hänellä olisi voimassaolevan oikeuden mukaan samassa sopimussuhteessa ilman tuollaista määräystä.


Se minkälaisia välilliset ja välittömät vahingot ovat eli vahinkojen määritelmät löytyvät kauppalain kyseisestä kohdasta. Ylihinnan siirtämisen käyttö miekkana tarkoittaa sitä, että kantaja voi edukseen vedota siihen, että ylihinta on siirretty hänelle ja hän on tästä johtuen kärsinyt vahinkoa, vaikka ei ole suoranaisessa sopimussuhteessa vastaajaan. Kaikki muuntyyppiset menetykset ja vahingot rajataan ulkopuolelle (mukaan lukien, mutta ei rajoittuen seuraaviin: menetetty tuotto, tulot, korko, tuleva liiketoiminta), riippumatta siitä, onko kyseinen menetys tai vahinko erityinen tai välillinen , ja vaikka kyseisen menetyksen tai vahingon riskistä olisi ilmoitettu DHL:lle ennen Lähetyksen. Vastaajan väitetty vahingonkorvausvastuu voi perustua ainoastaan vahingonkorvauslain säännöksiin.


Kysymyksessä on puhdas varallisuusvahinko ja välillinen vahinko , joka ei voi tulla korvattavaksi vahingonkorvauslain perusteella. Tämä koskee kaikkia kannevaatimuksia, joissa on kysymys vahingonkorvauksesta. Välittö-miä vahinkoja ovat kauppalaissa sen esitöiden mukaan sellaiset vahingot, jotka ovat sekä määrältään että laadultaan tavanomaisia asianomaisen sopimusrikko-muksen yhteydessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Suositut tekstit