Seitsemän virkkeen novellin rakenne pitkissä novelleissa. Voit halutessasi lihottaa ja syventää runkoa mielesi mukaan kirjoittamalla kuhunkin osaan lisää virkkeitä. Kaikkien osien ei tarvitse olla yhtä pitkiä, vaan voit vaihdella niiden pituuksia.
Keskitä tilanne pieneen yhteisöön tai tilaan. Tuo johtomotiivi mukaan huomaamattomasti jo novellin alkupuolella. Etene tapahtumien aikajärjestyksessä. Vierailija: Tyttäreni sai eilen koulusta tehtävän analysoida erään novellin rakennetta ja pyysi minulta apua, enkä osannut kyllä neuvoa. Siis apua, mikä on novellin rakenne ? Millainen on novellin rakenne ? Essi kertoo seitsemän virkkeen novellista ja antaa esimerkkejä, millainen novelli on yksinkertaisimmillaan.
Kuuntele jakso ja kokeile vaikka itsekin. Tavanomaisesta poikkeava rakenne voi tehdä taitavan kirjoittajan käsissä novellista kiinnostavan ja omaperäisen, mutta rakenteelliset kokeilut voivat pahimmillaan johtaa myös täydelliseen. Voi olla myös hyvin pienessä roolissa tai olematon.
Tästä linkistä näet esityksen novellin analysointia helpottavista kysymyksistä. Tutustu novellianalyysiohjeeseen tekstikirjan sivulla 201. Esittele, erittele ja tulkitse novellia tarkasti ja omiin ajatuksiisi nojautuen. Romaanista novellin erottaa lähinnä sen tiivis ja ytimekäs kerronta.
Lyhyt esitysmuoto rajaa myös tarinassa esiintyvien henkilöiden määrää. Tunnettuja suomalaisia novellisteja ovat muun muassa F. Sillanpää, Veikko Huovinen, Martti Joenpolvi, Rosa Liksom ja Joni Skiftesvik. Se on vain yksi kokonaisuuden osa.
Muista, että määrittelemämme teema ei koskaan täysin selitä tarinaa. Kirjallisuudessa teema eli perusajatus tarkoittaa sitä, mitä aiheesta sanotaan. Teoksen aihe voi esimerkiksi olla murha, mutta teemoina esimerkiksi kosto, rakkaus, mustasukkaisuus, ystävyys tai petos. Perinteisesti novellit jaetaan boccacciolaiseen suljettuun ja tsehovilaiseen avoimeen novelliin. Mikä on novellin näkökulma?
Väkisin puristaminen tappaa novellin. Parempi vaikka lähteä kävelylle ja unohtaa koko homma hetkeksi. Pitää katsella maailmaa: ristiriidasta syntyy kipinä idealle ja kummallisuus antaa sille siemenen. Idean saaminen on novellin kirjoittamisen tärkein hetki, loppu on ylöskirjoittamista.
Kirjoita novellin tapahtumista preesensissä. Todista havaintosi suorilla sitaateilla. Jos jätät sitaatista pois sanoja, osoita se kahdella ajatusviivalla: ”Pojan tukka oli vinossa otsalta pois pyyhkäistynä – –. Tukka tahtoi tulla silmille, ja pojan piti pyyhkäistä se aina pois. Kun nyt alusta on selvitty, on aika polkaista itse juoni käyntiin.
Tämä on syytä miettiä huolellisesti, jotta lukijalle jää selkeä ja johdonmukainen kuva siitä, mikä on juonen kantava ajatus. Novellissa pitää olla jonkinlainen koukku. Essi Pulkkisen ja Jukka Aholan Kertojan ääni -podcast koostuu novelleista ja lyhyistä tarinoista ja kirjoittamista käsittelevistä jaksoista. Kohti myrskyävää merta.
Säkeistä muodostuu säkeistöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.