perjantai 2. marraskuuta 2018

Mistä saa tietää kuolinpesän osakkaat

Mistä saa tietää kuolinpesän osakkaat

Mistä saa tietää kuolinpesän osakkaat. Osakkaiden selvittäminen voi osoittautua haastelliseksi, joten se on hyvä aloittaa pian kuoleman jälkeen. Perilliset ja yleistestamentin saajat ovat kuolinpesän osakkaita.


Mistä saa tietää kuolinpesän osakkaat

Kuolinpesän osakkaiden selvittäminen. Klikkaa hiirellä jokaista tilanteeseenne sopivaa väittämää. Valitut väittämät värjäytyvät siniseksi. Kun olet valmis, paina Selvitä osakkaat -nappia ja näet kaikki kuolinpesän osakkaat. Usein kiinteistö- tai asuntokaupan kauppakirjan laativan mieltä askarruttaa, kuka merkitään myyjäksi, kun asunnon omistanut tai omistaneet ovat kuolleet ja tilalla onkin kuolinpesä.


Erityisiä tulkintavaikeuksia aiheuttavat esim. Siis edelleen kun kyse on jakamattomasta kuolinpesästä, niin eikös ennen myymistä tule tietää mitä myy ja mitä ostaa. Perunkirjan teossa pesän omaisuus on vaikka sata ja perinnönsaajia kolme. Tuo mikä on epäselvää, on se, että kuinka jakamattoman kuolinpesän osuuden voi myydä, kun sitä ei ole jaettu.


Jaettavaa perintöä on se kuolinpesän netto-omaisuus, joka jää, kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu ja mahdollinen ositus on toimitettu. Perinnönjako voi koskea kaikkea jäämistöä tai vain osaa siitä. Perunkirjoitukseen kutsutaan ja siihen saavat osallistua kaikki kuolinpesän oikeudenomistajat eli kuolinpesän osakkaat sekä ns. Perunkirjoitus on toimitettava kk:n kuluessa kuolemasta tai haettava sanotussa määräajassa lykkäystä perunkirjoituksen toimittamiseen verotoimistosta. Vainajan virkatodistus ei ole sama asia kuin kuolinpesän osakkaalle tilattava virkatodistus.


Vainajan sukuselvityksesä ilmoitetaan huomattavasti enemmän tietoja, kuin kuolinpesän osakkaan virkatodistuksessa. Mikäli tarvitset osakkaan virkatodistuksen, voit tilata sen helposti täältä. Tarvitsen kuolintodistuksen vainajan asioiden hoitamista varten, mistä saan sen? Vainajan asioiden hoitamiseen riittää yleensä virkatodistus, jonka saa vainajan kotikunnan maistraatista tai kirkkoherranvirastosta.


Perukirjasta kannattaa kuitenkin tehdä useampi allekirjoitettu (alkuperäinen) kappale. Alkuperäistä perukirjaa tarvitaan aina, kun pitää selvittää, kuka voi edustaa kuolinpesää. Tarvitset perukirjaa esimerkiksi silloin, kun hoidat pankissa kuolinpesän asioita tai haluat rekisteröidä omaisuutta kuolinpesän nimiin. Entä jos kuolinpesän velat ovat sen varoja suuremmat?


Velkoja voi laskea ja vaatia hänelle kuuluvan jako-osuuden kuolinpesän varoista. Palvelusta saa tiedot kiinteistöistä, joihin käyttäjälle on rekisteröity omistusoikeus tai kaupanvahvistajan vahvistama kauppa tai lahja. Jos kiinteistön omistaa jakamaton kuolinpesä, osakkaat eivät välttämättä näe omistuksiaan. Kaavakkeita saa hautaustoimistoista.


Hautaustestamentti sitoo omaisia, hautaussuunnitelma ei. Omaisten tulisi kyllä noudattaa myös hautaussuunnitelmaa, jos suinkin mahdollista. Oikeusaputoimisto veloittaa perukirjan teosta paitsi kuolinpesän bruttovarallisuuden, myös asiakkaan eli pesän ilmoittajan tulojen ja varallisuuden perusteella. Jakamattoman kuolinpesän osakkaat voivat hakea yhteisesti selvennyslainhuudon kuolinpesään kuuluvaan kiin-teistöön.


Kirjaamiskäytännössä on katsottu, ettei kaikkien kuolinpesän osakkaiden yleensä tarvitse allekirjoittaa kuolinpesän selvennyslainhuutohakemusta, vaan yhdenkin osakkaan allekirjoitus riittää. Mittaus kannattaa tehdä loppuun virhepainalluksista huolimatta ja tehdä korjaukset vasta lopuksi. Mittauksen voi hyväksyä tuplaklikkauksella tai painamalla uudelleen viimeisestä mittauskohdasta.


Mistä saa tietää kuolinpesän osakkaat

Tämän jälkeen mittausta voi helposti muokata mistä tahansa kohdasta tarttumalla ja raahaamalla oikeaan kohtaan. Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Se, joka on saanut lainhuudon kiinteistöön ja sen jälkeen on kymmenen vuoden ajan omistajana hallinnut kiinteistöä, saa pitää kiinteistön, jos hän saantonsa tapahtuessa ei tiennyt eikä hänen pitänyt tietää kiinteistön joutuneen pois oikealta omistajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Suositut tekstit