tiistai 15. toukokuuta 2018

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat

Joskus taas kuolinpesään kuuluu esim. Jakamattoman kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Asianhoitajalle lähetetään kuolinpesän veroposti.


Kaikki kuolinpesän osakkaat tai heidän valtuuttamansa henkilö allekirjoittaa Y6-lomakkeen. Oheista valtakirja ilmoituksen liitteeksi, kun valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen.

Jos kuolinpesään kuuluu alaikäinen, myös alaikäisen edunvalvoja allekirjoittaa lomakkeen. Perinnönjako voidaan tehdä kuolinpesän osakkaiden keskinäisenä sopimuksena (sopimusjako) tai käräjäoikeuden määräämään pesänjakajan toimesta toimitusjakona. Toisaalta leski voi olla kuolinpesän osakas myös perintöoikeuden tai yleistestamentin kautta. Myyntiä varten on hankittava riittävä asiakirjaselvitys ja huomioitava esimerkiksi verotusseikat.


Asiantuntevaa välittäjää käyttämällä varmistetaan, että myynti sujuu ongelmitta. Näin ollen myös kuolinpesän omistaman asunnon myynti ja. Kuolinpesän asunnon myynti vaatii osaamista.

Henkilö voi olla kuolinpesän osakas myös tilanteessa, jossa hän ei saa lainkaan omaisuutta myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa. Osakkaat sen sijaan hallitsevat kuolinpesän omaisuutta yhteisesti, kuolinpesänä. Tällainen pesä ei ole oikeushenkilö vaan osakkaidensa väliaikainen henkilöyhteenliittymä.


Silloin perilliset ovat kuolinpesän osakkaita, mutta omaisuus kuuluu kuolinpesälle. Osa Suomen syrjäisempien seutujen autioista taloista kuuluu kuolinpesille. Jos sellainen on vähän kauempana, eivätkä osakkaat ole kiinnostuneita, niin sinnehän ne jäävät.


Kun kuolinpesän osakas kuolee, hänen sijaansa osakkaiksi tulevat automaattisesti hänen perillisensä. Ainoan poikkeuksen tähän tekee jakamattoman kuolinpesän merkitseminen osakeluetteloon, jolloin osakekirjassa ei ole välttämätöntä olla siirtomerkintää kuolinpesälle. Muutoin tarvittavat asiakirjat riippuvat siitä, millä tavalla osakkeet ovat vaihtaneet omistajaa. Alla käydään läpi tavanomaisimmat tapaukset. Kirjaamiskäytännössä on katsottu, ettei kaikkien kuolinpesän osakkaiden yleensä tarvitse allekirjoittaa kuolinpesän selvennyslainhuutohakemusta, vaan yhdenkin osakkaan allekirjoitus riittää.


Jos perittävällä oli kuollessaan kotikunta Suomessa, Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto voi kuolinpesän osakkaan, eloonjääneen puolison, pesänhoitajan, pesänselvittäjän, pesänjakajan tai testamentin toimeenpanijan hakemuksesta vahvistaa, että kaikki pesän osakkaat ja perittävän. Asiassa saadun selvityksen mukaan kuolinpesä ei harjoittanut kuljetusliiketoimintaa. Perintöasioissa ei ole harvinaista, että osakkaat alkavat riidellä keskenään.


Rahat voi jakaa vapaasti, kunhan kaikki osakkaat ovat jakamisesta yksimielisiä.

Omistusoikeuden selvennyskirjauksen hakeminen ei ole pakollista, mutta se helpottaa asioiden hoitoa. Toimita hakemuksen liitteeksi vainajan perukirja, sukuselvitys ja mahdollinen testamentti. Vaihtoehtoisesti voidaan voiton määrää laskettaessa käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on verovelvolliselle edullisempi.


Pyrkimyksenä on, että kukin osakas saa perintöosuutensa verran pesästä omaisuutta. Osakkaat voivat vapaasti sopia, mitä omaisuutta kenenkin jako-osaan tulee riippumatta omaisuuden laadusta. Lisäksi selvitettiin, onko olemassa seikkoja, jotka erityisesti pitää ottaa huomioon kuolinpesän omistaman kiinteistön panttausta toteutettaessa.


Tämä aihe sisältää vastausta, kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Mettäpoika vuotta, kuukautta sitten. Meillä on suvun vanha kotitila jakamattomana kuolinpesänä, jossa. Kun vain yksi kuolinpesän osakkaista haluaa perintöosansa heti, on mahdollista tehdä osittainen perinnönjako, jossa yhden osakkaan osuus pesästä erotetaan jakamalla hänelle kuolinpesän varoja perintöosuuden määrä. Muut osakkaat pitävät osuutensa jakamattomina ja jakavat osuudet itselleen myöhemmin. Jos samalla verovelvollisella on sekä luovutustappioita että –voittoja, voidaan tappiot vähentää voitoista.


Liitä mukaan tieto siitä, että kyse on kuolinpesän laskusta, sekä tosite, josta käy selkeästi ilmi vainajaan liittyvä maksun peruste. Huomioithan, että muissa asioissa vain kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä voivat käyttää vainajan tilejä. Vainajan kuolinvuonna jakamattoman kuolinpesän verotus toimitetaan samoin periaattein kuin henkilön, joka olisi elänyt vuoden loppuun saakka. Lisäksi perukirja toimii osakasluettelona, josta selviävät kuolinpesän osakkaat sekä leski, joka on yleensä avio-oikeuden nojalla pesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. Perukirja tarvitaan, jotta voidaan todentaa, ketkä ovat oikeutettuja määräämään omaisuudesta, jos kuolinpesä esimerkiksi myy omaisuuttaan.


Lähtökohtana perinnönjaossa on se, että kullekin osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin sellainen omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin, tulisi jakaa yhdelle saajalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Suositut tekstit