Perintörahojen jako

Jaon tarkoitus ei kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi perustaa yhteisomistussuhteita tai pirstoa jotakin maa-aluetta, jos jako on muutoin mahdollinen toteuttaa. Mikäli pesän omaisuus ei ole jaettavissa, jako voidaan toteuttaa niin, että omaisuus myydään ja myynnistä saadut rahat jaetaan perillisille. Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus. Entä jos heitä ei ole?

Sopimukseen perustuna jako. Valtaosa perinnöistä jaetaan sopimusjakona. Tämä osapuolten välinen sopimus kirjataan perinnönjakosopimukseen eli perinnönjakokirjaan. Pesänselvityksen jälkeen suoritetaan pesän osakkaiden tai ulosottomiehen vaatimuksesta perinnönjako. Riippuu tilanteesta,onko sopuisia perillisiä.

Ja tietysti testamentti saattaa yllätyksenä löytyä. Itellä tilanne sukulaisen kuoltua perheettömänä jako kahden vuoden päästä vielä osittain kesken. Ei johdu riitelystä vaan monista pankkiasioihin liittyvää,määräaikaisia tilejä joita ei voi lopettaa kesken vaikka ihminen on kuollut.

Rahat voi jakaa vapaasti, kunhan kaikki osakkaat ovat jakamisesta yksimielisiä. Osittainen jako tapahtuu sopimuksella ja pesänjakaja yrittää ensin päästä sopimukseen jaon toimituksesta mutta jos osakkaat on kovin erimielisiä niin silloin taitaa käydä niin että kaikki jaetaan ja jakaja myy pesän lukuun sellaisen omaisuuden jota ei voida järkevästi jakaa. Kuolinpesän varojen jako. Eihän sitä voi täällä tietää, sillä perikuntia voidaan pitää jakamattomina vaikka tuomiopäivään.

Ota selvää, onko perinnön jakamista edes sovittu mitään, onko joku niistä allekirjoitettavista asiakirjoista nimeltään jakokirja ja kuka on se henkilö, joka konkreettisesti siirtää rahat tililtä A tilille B. Jos maa-alueet eivät ole asemakaavoitettuja, voi mennä erittäin kauan, ennen kuin niitä voi myydä tai kukaan edes ostaa, varsinkin jos on selvittämättömiä asioita eli vaikkapa jako suorittamatta , jota taas on vaikea tehdä ,kun ei tiedetä maitten arvoa. Professori Urpo Kankaan ehdotus perintörahojen käytöstä vanhusten omaan hyvinvointiin herätti niin kiukkua kuin kannatustankin. Osa Yle Uutisten lukijoista on sitä mieltä, että vanhempien velvollisuus on jättää heille edes rahaa perinnöksi. Mulla on aika raju jako alun kirjoitusvaiheen ja editoinnin välillä. Ensimmäinen on työn nautinnollista ydintä, mutta editoidessa pitää lukea niin kauan, että alkaa melkein inhottaa.

Se on tarpeen, jotta voi tehdä raakojakin poistoja. Kuntakohtainen jako loppui – Essote uudisti vanhuspalvelujen hallintoa 21. Yle Uutiset - lyhyet Jatkossa ikääntyneiden palvelualueet jakautuvat ennakoiviin palveluihin, kotiin annettaviin palveluihin sekä asumis- ja jaksohoitoon.

Summa summarum - nimi Gallenius herätti huomioni ja niin vain kävi, että sattumalta silmiini tullut perhe osoittautui itseni sukulaisiksi ties kuinka monen sukupolven kautta. Ensimmäinen yhteinen esi-isä, Gudmund Bertilsson syntyi Suomusjärven Arpalahdessa vuonna 162 joten Erikan perintörahojen perään tässä tuskin kannattaa lähteä! Tänään tapahtuu jotakin jännittävää. Professori Heikki Niskakangas väittää, että periminen tekee ihmisestä laiskan. Olisi suotavaa että hän kertoisi, mihin kansainväliseen tieteelliseen tutkimukseen hän väitteensä perustaa.

Arvelisin, että esimerkiksi Antti Herlin, joka painaa yli kymmenen tunnin työpäiviä sälyttääkseen perimänsä Kone Osakeyhtiön kansainvälisen kilpailukyvyn, tutustuisi mielellään.