Sinkun testamentti

Sinkun kannattaa laatia testamentti. Ehkä jopa päinvastoin, sillä jos ei ole lähisukulaisia eikä ole tehnyt testamenttia, omaisuus menee valtiolle. Lapsettoman sinkun kannattaa tehdä testamentti Wähäaho suosittelee testamentin tekemistä erityisesti uusioperheissä ja avoliitoissa eläville sekä lapsettomille sinkuille. Uusioperheissä lesken asema kannattaa varmistaa esimerkiksi hallintaoikeus- tai omistusoikeustestamentilla. Ensisijaisesti lapset eli rintaperilliset perivät sinkun.

Jos lapsia ei ole, omaisuus jaetaan puoliksi vanhemmille, tai jos vain toinen on elossa, kokonaan hänelle. Jos vanhemmat ovat kuolleet, omaisuus menee sisaruksille. Testamentilla sinkku voi sivuuttaa kaikki muut perilliset, paitsi omat lapset. Aina lainmukainen tilanne ei ole tyydyttävä, mutta onneksi asiaan voi itse vaikuttaa.

Hyvin tehty testamentti voi myös ehkäistä perintöriitojen syntymistä. Minä lahjoitan jo nyt rahaa kuukausittain semmoisiin kohteisiin, jotka ovat minulle tärkeitä (esim. kotimaassa nuorten auttamiseen keskittyvä järjestö). Ilman testamenttia lapsettoman sinkun perintö menee vanhemmille, tai jos he eivät ole elossa, sisaruksille. Mikäli vainajalla ei ole sisaruksia tai heidän jälkeläisiään, perintö menee isovanhemmille – jos he eivät ole elossa, näiden lapsille eli sedille, enoille ja tädeille. Jos rintaperillisiä ei ole, koko omaisuuden voi testamentata rajoituksetta.

Muiden ihmissuhteiden merkitys korostuu, kun laaditaan yksinelävän testamenttia. Niinpä sinkun ihmisen, jolla ei ole lähisukulaisia elossa, kannattaa ehdottomasti tehdä testamentti. Testamentin merkitys Sinkku ihminen voi testamentata halutessaan koko omaisuutensa perimysjärjestyksestä poikkeaville henkilöille, sillä vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan. Miten muuten menee lapsettoman sinkun omaisuus jakoon jonka vanhemmat ovat kuolleet ja jolla on sisaruksia ja osalla näistä sisaruksista on lapsia ja lapsen lapsia.

Voiko halutessaan kaikki sisarukset tai osan sivuuttaa testamentilla? Mikäli yllä oleva perintöä jättävä Suomen kansalainen asuu jossakin toisessa maassa ( tai muuttaa kuolemaan auringon lämpöön ), niin onko sillä. Kuka perii ja kenet? Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan.

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt. Jos sinkulla ei ole lapsia, niin hänellä on vapaus määrätä koko omaisuudestaan testamentilla. En halua maalata piruja seinille, mutta kuolema on asia, joka tulee usein yllättäen.

Tämän vuoksi varsinkin lapsettomien sinkkujen on hyvä ymmärtää perimisjärjestys ja tehdä mahdollisesti testamentti , jos haluavat poiketa siitä tai lahjoittaa omaisuutensa esimerkiksi. Lapsettoman sinkun perii hänen vanhempansa ja heidän ollessaan jo edesmenneitä, perinnön saavat perinnönjättäjän sisarukset ja heidän jälkeläisensä. Ellei heitäkään ole, perintö menee isovanhemmille ja heidän jälkeensä tädeille, enoille ja sedille. Sen sijaan serkut eivät enää peri. Millaista kumppania kristityn sinkun sitten kannattaa etsiä?

Jari Iivanainen esittää nettiartikkelissaan muutamia perusperiaatteita. Hänen mukaansa sopiva puoliso on uskossa, luonteeltaan joustava, vastuullinen, teillä on ainakin joitakin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja kummankin tulevaisuudensuunnitelmat on mahdollista sovittaa yhteen. Mahdollista on myös, ettei ketään perillisasemassa olevaa henkilöä ole ja omaisuus menee. Avoparien kannattaa tehdä keskinäinen testamentti. On tosi tärkeää turvata avolesken asema etenkin asumisen osalta.

Sinkku voi antaa perinnön mennä lain mukaan tai määrätä sen jollekulle. Adoption tarkoituksena on turvata pysyvä perhe ja tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa syntymäperheessään. Testamentteja on erityyppisiä, voi lukea niistä tästä linkistä.