Testamentatessa omaisuutta tai tiettyjä oikeuksia lapsille, tulee muistaa jokaisen rintaperillisen, eli lapsen, oikeus lakiosaan. Vastaus Kauppila Aviopuolisoista toinen kuoli. Heillä on keskinäinen hallintaoikeustestamentti kaikkeen omaisuuteen – lähinnä vain pieni.
Yleisin lienee aviopuolisoiden keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Keskinäisen hallintaoikeustestamentin perusteella eloon jäänyt puoliso ei saa omistusoikeutta kuolleen puolison omaisuuteen vaan pelkästään käyttö- ja hallintaoikeuden, mikä antaa eloon jääneelle puolisolle oikeuden. Hallintaoikeustestamentti päättyy yleensä kun käyttöoikeuden saaneen oikeus päättyy, eli yleensä lesken kuollessa.
Määräajaksi tehty hallintaoikeustestamentti päättyy määräajan kuluttua loppuun. Jos esimerkiksi saa testamentilla käyttöoikeuden metsään, saa metsästä hakata metsän vuotuisen kasvun. Lakiosaa ei siis täytetä ns. Omistus- vai hallintaoikeustestamentti. Olemme aviopari ja harkitsemme keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekemistä.
Perintöverolaskurilla voit alustavasti laskea, paljonko sinun pitää maksaa perintöveroa. Laskurin tulos perustuu merkitsemääsi summaan. Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle.
Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet. Mikäli hallintatestamentin edunsaaja ei saa rahaa muusta kokoon esim. Poiketen omistusoikeustestamentista, hallintaoikeustestamentilla testamentinsaaja saa ainoastaan oikeuden hallita ja käyttää omaisuutta. Tällöin hänen oikeuttaan luovuttaa omaisuus eteenpäin on rajoitettu.
Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän avopuolisolle antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Testamentin moitteella tarkoitetaan perillisen väitettä, että testamentti on. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. KESKINÄINEN HALLINTAOIKEUSTESTAMENTTI. Keskinäisellä hallinta- tai käyttöoikeustestamentin avulla perintö on tarkoitus siirtää suoraan lapselle, mutta siten, että leskeksi jäänyt saa omaisuuteen esimerkiksi käyttö- tai hallintaoikeuden.
Tällaisella testamentilla voidaan määrätä muun muassa myös omaisuuden tuotto-oikeudesta. Viime vuosina on myös yleistyneet testamentit, joissa rintaperillinen halutaan tehdä täysin perinnöttömäksi tämän pitkäaikaisen ja vakavasti testamentintekijää loukkaavan käyttäytymisen vuoksi. Osassa näistä tapauksissa syynä on päihteiden käyttö sekä sen mukanaan tuoma väkivalta.
Kun toinen vanhemmista kuolee, perilliset saattavat joutua maksamaan perintöveroa, vaikka eivät saisi tuolloin mitään. Näin voi käydä, jos leski jää asumaan parin yhteiseen asuntoon, eikä muuta jaettavaa tai realisoitavaa ole. Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden.
Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi (lakiosa). Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Sillä lailla, puhut taas asian vierestä. LAKIOSAN osalta rintaperillinen voi jäädä ilman osuutta asunnosta.
Siitähän kysyjän tapauksessa on kysymys. Jos kp:ssä on muuta varallisuutta, mistä lakiosan voi maksaa, testamentinsaajan kannattaa se niistä pesänvaroista maksaa ja asunto jää testamentinsaajan hallintaan hänen kuolemaansa. Leskellä on lähtökohtainen oikeus hallita koko jäämistöä jakamattomana. Rintaperillinen voi kuitenkin vaatia jäämistön jakoa, jolloin lesken hallintaoikeus kaventuu puolisoiden yhteiseen asuntoon ja sen irtaimistoon.
Leski saa tällöin vapaasti asua asunnossa, mutta ei myydä sitä. Tilanne on että äiti on kuollut ja hän jättänyt hallintatestamentilla puoliksi omistamansa asunnon avomiehelleen, joka ei ole rintaperillisten isä. Perintöoikeuteen perehtyneet asianajajamme toimivat asiantuntijoina kaikissa perintöoikeudellisissa kysymyksissä. KHO:n päätöstä ei sen sijaan voida soveltaa tilanteessa, jossa lesken ja kuolinpesän välillä on toimitettava ositus.
Tällainen tilanne syntyy nyt puheena olevissa tilanteissa, joissa yksi tai useampi rintaperillinen vaatii lakiosiaan. Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus. Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii. Entä jos heitä ei ole?
Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.