Sisaren lapset perivät henkilön siinä tapauksessa, ettei hänellä ole elossaolevia rintaperillisiä eikä puolisoa, ja hänen vanhempansa ja sisarensa ovat kuolleet. Jos haluaa jäämistönsä menevän sisarensa lapsille , testamentin tekeminen onkin useimmiten tarpeen. Testamentin avulla voi myös ottaa huomioon perillisten yksilöllisiä tekijöitä ja mieltymyksiä ja määrätä heille esineitä tai omaisuutta sen mukaan legaatein.
Testamentti saattaa myös vähentää riitoja perillisten kesken, silloin perittävän tahdosta ei jää epäselvyyksiä. Jokainen voi testamenta omaisuutensa kenelle haluaa. Poikkeuksena, että omille lapsille eli rintaperillisille kuuluu puolet omaisuudesta - vähintään. Tehkää testamentti ajoissa, koskaan kun ei tiedä mitä tuleman pitää. Ja se alkuperäinen testamentti kirjekuoressa säilöön pankin tallelokeroon, siltä varalta ettei häviä.
Lainmukaisesta perimysjärjestyksestä voi poiketa testamentilla. Naimattoman ja lapsettoman on ehdottoman tärkeä tehdä testamentti. Ellei testamenttia tee, omaisuus menee sisarille tai sisarten lapsille.
Esimerkkeinä on annettu naimattoman henkilön testamentti ystävänsä hyväksi, naimattoman henkilön testamentti veljen ja sisaren lapsille , eronneen äidin testamentti lapsiensa hyväksi, testamentti avopuolison hyväksi sekä puolisoiden keskinäinen testamentti. Miksi tekisin testamentin, omaisuushan menee lapsille tasan? Testamentti ei ole tarpeen, ellet halua vaikuttaa siihen, kuka lapsistasi saa esimerkiksi kesämökin tai auton.
Kannattaa myös ajatella sitä, että lapsesi saattaa erota. Haluatko ex-miniän tai -vävyn saavan puolet omaisuudesta, jonka lapsesi sinulta perii? Avopuoliso joutuu maksamaan perintöveroa II veroluokan mukaan, ellei hän täytä edellä mainittuja ehtoja. Avopuoliso ei peri puolisoaan, joten avopuolisoiden on tehtävä testamentti , jos he haluavat, että toinen puoliso saa omaisuutta toisen kuoleman jälkeen.
Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Mikäli perittävältä ei jäänyt lapsia, hänet perii aviopuoliso. Lain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan aviopuolisoihin. Sen sijaan avopuoliso ei lain mukaan peri, joten avopuolisoiden on tehtävä testamentti , mikäli he haluavat, että puoliso perii omaisuuden toisen puolison kuollessa.
Esimerkiksi jos testamentti on tehty testamentintekijän sisarelle, ja tämä luopuu testamentista tehokkaasti, sisaren lapset tulevat hänen sijaansa. Sitä vastoin jos alkuperäisenä saajana on sukua olematon kummilapsi, setä, täti tai eno, sijaantuloa ei tapahdu, koska heidän jälkeläisensä eivät kuulu testamentintekijän perillispiiriin. Kuolleen sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. Perintö lapsille – missä. Kuka perii ja kenet?
Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt. Hallintaoikeustestamentti avopuolisolle malli.
Anna ammattilaisen laatia testamentti toiveidesi mukaan. Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi (lakiosa). Lesken kuolinhetkellä jäljellä oleva puolisoiden omaisuus jaetaan pesänosituksessa lähtökohtaisesti tasan lesken omien perillisten ja ensiksi kuolleen puolison ns.
Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar tai sisaren jälkeläinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.