Rintaperillinen

Lapset voivat olla avioliitossa tai sen ulkopuolella syntyneitä tai ottolapsia. Suomen lainsäädännössä perimisjärjestyksestä on säädetty perintökaaressa. Mikäli rintaperillinen ei enää ole elossa, perinnön saajaksi tulevat hänen jälkeläisensä, joista kukin saa yhtä suuren osan. On huomattava, että niin sanotussa ensimmäisessä parenteelissa sijaantulo-oikeus on rajoittamaton.

Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden. Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla.

Kuka perii ja kenet? Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt.

Ositus- ja perinnönjakosopimus oikeuteen ryhtymisen osoituksena. Kohtuullisessa ajassa vainajan kuoleman jälkeen tehty perinnönjakosopimus voi osoittaa, onko pesän osakas ryhtynyt käyttämään oikeuksiaan jäämistövaroihin. Laskurin tulos perustuu merkitsemääsi summaan.

Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Miten tehdä rintaperillinen perinnöttämäksi? Testamentti on asiakirja, jossa ilmoitetaan määräys ja peruste, joilla tehdään rintaperillinen perinnöttömäksi. Veroton osuus on tonnia, sen yli menevästä rintaperillinen maksaa veroa?

Rintaperillinen perinnöttämäksi Rintaperillinen perinnöttämäksi. Minulla kohta aikuiset lapset, itse en rahaa tarvitse, eikö kannattaisi sopia vanhempieni kanssa että testamenttaavat omaisuutensa lapsilleni, en vaadi lakiosaa, säästää perintöveroissa pitkässä juoksussa? Kun rintaperillinen on kuollut, on voinut käydä niin, että lapsenlapset ovat vieraantuneet isovanhemmistaan eivätkä syystä tai toisesta pidä yhteyttä heihin.

Milloin ottolapsi on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut omaisuutta ottovanhemmaltaan ja tältä on jäänyt rintaperillinen , periköön tämä sellaisen omaisuuden, mikäli ottolapsen rintaperillisen tai puolison perintöoikeudesta ei muuta johdu. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin.

Nykyisen työtehtävänsä johdosta hän kirjoittaa edelleen nimimerkillä. Sen jälkeen kun kuolinpesä on selvitetty jakokuntoon, voidaan kuolinpesän omaisuus jakaa kuolinpesän osakkaiden kesken. Jaon sisältöön vaikuttavat perintöoikeutta, testamenttia, lakiosaa sekä avio-oikeutta koskevat säännöt. Kannattaa uhrata ajatus sille, kuka minut perii. Jäljelle jäänyt puoliso ja lapset on usein vastaus.

Perinnöstä luopumisen seuraus.

Entä jos heitä ei ole? Kuoleman jälkeisessä perinnönjaossa tehdään aluksi perukirja, josta ilmenevät omaisuus, varat ja velat. Leskellä on tämä oikeus siitä riippumatta, onko asunto ollut osittain tai kokonaan kuolleen puolison nimissä. Leski saa pitää kodin hallussaan, vaikka vainajan rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatisi omaa osaansa jäämistöstä.

Myös yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto jää lesken hallintaan.