Eron pahin vaihe

No, itsellä oli pahin vaihe ennen eroa - sen jälkeen kaikki on ollu hienosti :) - mutta tosiaan ennen eroa - melkein koko avioliiton ajan, koska heti liiton solmimisen jälkeen kääntyi esiin aivan uusi mies - oli paha mieli kun suri toisen pettämisiä, rahan holtitonta tuhlaamista, valheita, syytöksiä kaikesta mahdollisesta (kun itse touhuaa on helppo sitten toistakin epäillä) ja oma. Jotkut hyppäävät eroprosessissa kokonaan alkuvaiheen tunteiden ohi. Jos riemuitsee uusista tuulista heti eron jälkeen, on todennäköisesti kypsytellyt eroa jo pitkään ennen varsinaista päätöstä. Ei kuitenkaan kannata hämmentyä, jos ei erityisemmin sure suhteen loppumista.

Suru tai viha saattaa tulla esiin myös jälkijunassa. Pahinta” – vaihe oli itse asiassa kuitenkin jo lähes ohi. Kaikki toistavat, että pahin vaihe oli eroratkaisun pitkä puolisalainen pohdinta, jolloin ei vielä tiennyt mihin tilanne johtaa.

Epätietoisen vatvomisen ja hajoamispisteessäkin kaiken ”normaalisti elämisen” puristeessa kenestä tahansa tulee henkisesti täysin lastattu. Eron vaiheista minulla on kokemusta vain päättyneistä panosuhteista. Netistä löysin Kubler-Ross -mallin, jonka mukaan vaiheet ovat nämä: Denial – The person getting broken up with is unable to admit that the relationship is really over. They may try to continue to call the person when that person wants to be left alone. Olen siis 30v nainen ja eronnut reilu vuosi sitten 7vuoden suhteesta.

Eron pahin vaihe on ehkä jo ohi mutta ehkä tunnistan vielä että prosessi kesken. Mielialat on jokseenkin tasoittuneet mutta tunnistan tilalle tulleen jotain muuta. Nimittäin olotila että mikään ei tunnu miltään. Pahin vaihe eron jälkeen alkaa olla takana.

Kuukausi sitten ahdistus oli lähes jatkuvaa ja ahdistuskohtaukset kestivät pitkään. Nyt ahdistuskohtaukset ovat hyvin harvassa ja lyhytaikaisia. En enää putoa sellaiseen syvään ahdistukseen, hän kertoi. Eroprosessi on ollut piinallinen ja vaikeinta on ollut nähdä lasten kärsivän.

Myös oman elämän rakentaminen uudelleen on ollut rankkaa ja omien arvojen uudelleen päivittäminen on vaatinut pitkän henkisen muutoksen. Jälkikäteen olen sitä mieltä, etten palaisi entiseen, mutta haluaisin käydä läpi eron syyt ja seuraukset. Milloin tämä helvetin paha olo loppuu? Itse totesin, että mitä väliä, ero tulee joka tapauksessa, joten olkoon.

Asiat kyllä järjestyvät ihan itsekseenkin. Pääasia, että selvität asiat omassa pääkopassasi. Sitten vasta tajusin, että minussakin oli ollut vikaa. Lukijat vastasivat, että eron huomasi jatkuvista riidoista,.

Suuria päätöksiä ei kannata tehdä silloin, kun kriisin pahin vaihe on päällä. Valtaosalla omista asiakkaistani on jonkin yksittäisen ongelman lisäksi suurimpana huolenaiheena ollut, ettei tiedä miten edetä omassa asiassa, missä järjestyksessä asiat tulisi hoitaa ja sopia, ja miten mikäkin vaihe vaikuttaa siinä omassa asiassa. En oo puhunu exälle eron jälkeen ku kerran ku se laitto kännissä viestii et miten menee (asutaan eri paikkakunnilla).

Nyt se laitto IG sen faktaa jutun ja sano siellä jtn typerää että paneminen on ainoo mikä kiinnostaa (no ei tod noilla sanoilla vaan yhen biisin sanotuksilla mut sisältö käytännössä sama whatever älkää pliis tarttuko). Teillä on kuitenkin pahin vaihe vielä päällä. Seksittömyys todellakin voi olla eron syy. Ne on niitä fyysisiä tarpeita, kaikilla erilaiset.

Ihanan alkuhuuman jälkeen tulee pahin ”tappeluvaihe”, jolloin korostuneesti haetaan rajoja. Tässä vaiheessa parit voivat päätyä ns. Itsenäistymis- ja eriytymisvaihe on hyvä tilaisuus parisuhteen kehittymiselle. Puolisot arvioivat suhdettaan ja sen jatkuvuutta. Parhaimmillaan vaihe vie suhdetta eteenpäin.

Kiihottuminen ja seksuaalisen reaktiosarjan ensimmäinen vaihe. Vaihe on samanlainen riippumatta siitä, harrastaako seksiä jonkun toisen kanssa vai tyydyttääkö itse itseään. Kiihottuessa lihasjännitys kasvaa, sydämen syke kiihtyy ja verenpaine kohoaa. Myös hengitys kiihtyy ja iho punastuu.

Muuten koen että oon selvittänyt pääni aika nopeasti. Sitä en tiedä miten käsittelisin eron joka tulisi puuntakaa, eikä olisi minun käsissäni. Eron jälkeen on kaksi vaihtoehtoa: jäädä sohvan pohjalle tai lähteä liikkeelle. Itse lähdin ylös, ulos ja lenkille.

Lahtela kertoo, että kun keho saa rääkkiä, ahdistavat ajatukset kaikkoavat kuin itsestään. Lahtela on hyväksynyt tilanteen ja uskoo tulevaisuuteen. Pyörin erinäisissä työpaikoissa, mutta enimmäkseen istuin kahviloissa, poltin röökiä ja filosofoin, Pihla kertoo. Olisit voinut valita paljon huonomminkin. Jossain vaiheessa yritin hallita tilannetta, mutta kun en pystynyt, lakkasin yrittämästä.

Alkuraskaus oli hirveää pahoinvoinnin vuoksi. Hengästyin todella helposti ja sykkeet nousevat edelleenkin herkemmin ylös, mutta pahin vaihe on onneksi taittunut. Raskaus on vaikuttanut treenaamiseeni. Punnerrukset tuntuvat vatsalihaksissa.

Teen myös vähemmän kerähyppyjä ja burpeita.