Tämä tarkoittaa sitä, että asiasta pitää ensin hakea päätös toimivaltaisesta käräjäoikeudesta. Poikkeuksena edelliseen ovat suoraan ulosottokelpoiset saatavat, joiden osalta ei tarvita käräjäoikeuden prosessia, koska kyseiset saatavat ovat lain mukaisesti suoraan ulosottokelpoisia. Jotta saatava voisi olla suoraan ulosottokelpoinen , tällaisesta ulosottokelpoisuudesta tulee aina olla maininta laissa.
Keskeisimpänä säännöksenä suoraan ulosottokelpoisia saatavia koskien on laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta. Siinä luetellaan tyhjentävästi suoraan ulosottokelpoiset saatavat.
Osa laskuista, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut, on suoraan ulosottokelpoisia, mikä tarkoittaa sitä, että velkoja voi viedä ne suoraan ulosottoon. Jos saatava ei ole suoraan ulosottokelpoinen , velkojan on haettava asiassa käräjäoikeuden päätös tai tuomio. Asia tulee käräjäoikeudessa vireille haastehakemuksella. Saatava , joka lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla oli suoraan ulosottokelpoinen , on tämän lain estämättä suoraan ulosottokelpoinen myös lain voimaantulon jälkeen.
Tämän lain §:n momenttia ja §:ää sovelletaan lain voimaantulon jälkeen vireille tuleviin asioihin. Suoraan ulosottokelpoinen saatava (velka tai lasku) on sellainen, jonka velkoja voi laittaa ulosoton perittäväksi ilman kärjäoikeuden tuomiota. Tällaisia ovat kunnan tai valtion saatavat kuten verot, sakot, pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut, liikennevakuutusmaksut, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, sairaalalaskut, kunnan elatustuki tai päivähoitomaksu.
Silloin kun eläkelaitoksen saatava on ulosotossa, mutta työnantaja maksaa suorituksen oma-aloitteisesti eläkelaitokselle (ns. ohimaksu), noudatetaan suorituksen jakamisessa korkoon ja pääomaan suhteellista jakotapaa eli eläkelaitos jakaa suorituksen korkoon ja pääomaan samassa suhteessa kuin mitä ne ovat koko saatavan yhteismäärästä. Jos velallinen ei noudata vapaaehtoisesti tuomioistuimen antamaa tuomiota, tuomio pannaan täytäntöön ulosotossa. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan, eläkkeen tai muun toistuvan tulon ja omaisuuden ulosmittaus. Ulosottotoimen rajoittaminen Velkoja voi halutessaan.
Velalliselle on tällöin esitettävä erittely vaadituista perintäkuluista ja niiden perusteista sekä ilmoitettava kulujen määrän olevan muutoin sovellettavia enimmäismääriä suurempi. Enimmäismääriä ei kuitenkaan saa ylittää, jos perittävänä on suoraan ulosottokelpoinen saatava. Miten suoraan ulosottokelpoisten saatavien perintäprosessi etenee.
Mitkä ovat kuluttaja- ja yrityssaatavien erot vapaaehtoisessa ja ulosottoperinnässä. Lain §:n momentin mukaan edellä §:n momentin kohdassa tarkoitettu saatava on suoraan ulosottokelpoinen. Pykälän momentin mukaan muu julkisoikeudellinen tai siihen rinnastettava saatava on suoraan ulosottokelpoinen , jos lailla tai pykälässä tarkemmin säädetyin edellytyksin valtioneuvoston asetuksella niin säädetään. Jos kertynyttä velkaa ei makseta vapaaehtoisesti tai yksityisen perinnän kautta, velkoja voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Saatava on laissa määritelty suoraan ulosottokelpoiseksi (esimerkiksi verot, sakot, elatusavut, terveyskeskusmaksut ja liikennevakuutusmaksut), jolloin velkojan ei tarvitse hakea saatavansa vahvistukseksi tuomioistuimessa tuomiota, vaan voi siirtää saatavan halutessaan jo yhden maksuhuomautuksen jälkeen suoraan ulosottoon. Muusta kuin kirjallisesta maksumuistutuksesta saa vaatia sen esittämisestä aiheutuvat todelliset kulut. Näitä ovat julkisyhteisöjen, kuten kuntien ja valtion saatavat (mm. pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut, elatusapumaksut ja erilaiset verot).
Jos siis on suoraan ulosottokelpoinen saatava esim.
Juttu menee näin: Saat ensin laskun ulosotosta. Jos et maksa tai ota yhteyttä sinne, niin alkavat selvittää työpaikkaasi tai sitten muita tulonlähteitä (Kela). Jos velka on suoraan ulosottokelpoinen , velkoja ei voi viedä kiistämistä käräjäoikeuden tutkittavaksi. Perintälaissa onkin säädetty, että suoraan ulosottokelpoisen laskun kohdalla perintää saa jatkaa, ellei asiakas ole tehnyt perustevalitusta tai käyttänyt muuta siihen rinnastettavaa oikeussuojakeinoa. Kulut kokonaisuudessaan.
Toisesta kirjallisesta maksuvaatimuksesta veloitetaan kuluja puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen kulujen määrästä. Voidaanko verot ulosmitata? Pääsääntöisesti ulosottoon tarvitaan ulosottoperuste, joka voi olla esimerkiksi tuomioistuimen antama tuomio.
Ennen ulosmittausta saatavalle on kuitenkin haettava täytäntöönpanoperuste, jollei kyseessä ole suoraan ulosottokelpoinen saatava , joita ovat esimerkiksi terveydenhuoltomaksut tai elatusmaksut. Yleisin täytäntöönpanoperuste on Käräjäoikeuden antama yksipuolinen tuomio, jossa Käräjäoikeus käytännössä vahvistaa velallisen maksuvelvoitteen. Nämä ovat julkisyhteisöjen eli valtion tai kunnan määräämiä maksuja tai laskuja, esimerkiksi sakot, verot, sairaalamaksut ja päivähoitomaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Jos aiheeton saatava on suoraan ulosottokelpoinen , esimerkiksi kunnan terveyskeskusmaksu, tulee sinun hakea muutosta maksuun tekemällä perustevalitus oikealle valitusviranomaiselle. Ohjeistusta perustevalituksen tekemiseen saat perintäyhtiöltä tai velkojalta.
Pykälän momentin mukaan saatava , joka lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla oli suoraan ulosottokelpoinen , on tämän lain estämättä suoraan ulosottokelpoinen myös lain voimaantulon jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.