Referoija selostaa jonkun toisen esitystä – joskus myös omaansa. Referaatteja ovat esimerkiksi radion ja television uutiset. Toisin kuin referaatissa, esseessä kirjoittaja arvioi, kiistää, kyseenalaistaa ja ottaa kantaa käsittelemäänsä aiheeseen. Kriittisyys ja ongelmakeskeisyys ovat esseen keskeisiä käsitteitä.
Kirjallisia tehtäviä tekemällä sukellat syvemmälle tietoon.
Referoitavaa alkuperäistä tekstiä voidaan kutsua alkutekstiksi, pohjatekstiksi tai lähtötekstiksi. Tietojen omaksuminenkin on itselle referointia, mutta usein on tarpeen laatia erillinen referaatti esim. Sen sisältöä säätelee. Se ei siis ole lähdeaineiston käännös eikä referaatti siitä.
Olennaista on ongelmakeskeinen lähestyminen, kysymystenasettelu, kysymyksiin vastaaminen ja vastausten perusteleminen. Siinä selostetaan pohjatekstin pääsisältö sellaiselle lukijalle, joka ei sitä ennestään tunne. Referaatin tekee yleensä joku muu kuin pohjatekstin kirjoittaja, tiivistelmän taas tekee yleensä kirjoittaja itse.
Argumentoiva essee. Tällöin tekstistä tulee irrallista ja epäjohdonmukaista eikä se anna mairittelevaa kuvaa laatijansa kirjoitustaidosta. Asiantuntemus näkyy siinä, että faktat pitävät paikkansa. Konkreettiset, selkeät esimerkit kirkastavat kirjoittajan ajatuksia. Opiskelujen osana kirjoitettava essee voidaan käsittää pohtivaksi pienoistutkielmaksi.
Opintojen osana kirjoitettava essee on tieteellistä tekstiä, joten siinä argumentoidaan johdonmukaisesti. Esseessä on pohtiva ote. Koska essee ei ole referaatti , arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota myös oman pohdinnan osuuteen. On huomattava, että esseen arvioinnin kriteerit tulevat asteittain vaativam-miksi siirryttäessä perusopinnoista aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Periaatteessa akateeminen essee ei eroa suuresti tutkimusartikkelista, joskin ote on astetta luovempi, kenties persoonallisempi ja usein myös ehkä astetta yleistajuisempi ja tosiaan - mahdollisesti asetetta pohdiskelevampi.
Opetuksessa ei ole Moodlea Sisältö: ravitsemus ja kansantaudit, ravintoaineet ja ravitsemussuositukset,. Kuinka hyvin tunnet kansantaudit? Tieteellisen kirjoittamisen tärkeä perustaito on osata erottaa olennainen epäolennaisesta, tiivistää asia ja selittää se omin sanoin. Kuten essee , myös referaatti ja luentopäiväkirja on KIRJOITTAJAN OMAA TEKSTIÄ, jossa hän kertoo oppimastaan asiasta omin sanoin.
Tekstistä onkin käytävä ilmi se, että kirjoittaja on ymmärtänyt kyseessä olevat asiat ja osaa itsenäisesti arvioida niitä. Itsenäinen opiskelu: kirjatentti, essee , oppimispäiväkirja, oppimistehtävät, portfolio Itsenäinen opiskelu.
Itsenäisessä opiskelussa olet vuorovaikutuksessa opettajan kanssa vain opintojen alussa ja lopussa. Voit opiskella oman aikataulusi mukaan. Se antaa hyvän ja kattavan kuvan kirjoittajan taidoista ja siksi sitä käytetään mielellään mittarina.
Ylioppilaskokeissa kokelaat kirjoittavat esseevastauksia annetuista aiheista. Meillä piti valita joku eläin, josta tehdä tietoteksti ja jos halusi niin sai esittää luokalle ja oli niin vähän aikaa miettiä aihetta niin tein oravasta ja joskus ajat sitten tein kissasta :). Esiteltäviä tekstejä ovat referaatti , essee ja raportti. Jos käyttää väliotsikoita ,. Lue lähtöteksti huolellisesti. Luettavuuden takia väliotsikoita on hyvä sijoittaa vähintään n. Kun referaatti oli valmis, pyysin.
Väliotsikoita ei kuitenkaan tarvitse käyttää lyhyissä töissä. Aloitusosa Käsittelyosa Päätöskappale 3. Vapaa essee tai aineistoessee Vapaa essee on ns. ESSEE on kirjoitelma, jossa kirjoittaja pohtii tiettyä aihetta.
Osaatko eritellä ja arvioida kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä? Mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.