Lakiosa ja lesken hallintaoikeus Lakiosa ja lesken hallintaoikeus. Puolison kuoleman jälkeen leskellä on lakiin (perintökaari) perustuva oikeus pitää jakamattomana hallussaan kuolleen puolison jäämistö. Tämä oikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton. Lesken hallintaoikeus purkautuu silloin, kun joku perillisistä tai testamentin saajista. Lesken jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa verotetaan lesken perillisillä ja testamentinsaajilla se omaisuus, johon heille lesken kuoleman johdosta syntyi oikeus.
Jos ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei ole toimitettu ositusta ennen lesken kuolemaa, lesken ja ensin kuolleen puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta osa on jo verotettu ensin kuolleen puolison jälkeen.
Lesken asemaa on turvattu Suomen lainsäädännössä kahdella tavalla. Suojan laatu riippuu pitkälle siitä, jäikö ensiksi kuolleelta puolisolta rintaperillisiä. Mikäli rintaperillisiä ei ole, leski perii ensiksi kuolleen puolison. Asumisoikeus on siis vahvempi oikeus kuin lakiosa -oikeus.
Mikäli lesken hyväksi on tehty omistusoikeustestamentti, ei tämä voi samanaikaisesti kuitenkaan vedota sekä edellä mainittuun vähimmäissuojaansa että omistusoikeustestamenttiin. Tämän on vedottava jompaan kumpaan. Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle.
Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet. Lakiosaan oikeutettuja ovat vainajan rintaperilliset.
Hallintaoikeustestamentti käytännössä viivästyttää rintaperillisten lakiosaoikeutta, mikäli se on tehty lesken hyväksi ja leskellä ei ole juuri muuta omaisuutta, kuin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto. Lue lisää lesken asemasta ja oikeuksista artikkeleista. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen.
Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleen lähisukulaisilla on yleensä oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi testamentilla määrätä siitä osuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen perillisille. Avopuolisot eivät peri toisiaan. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Näin ollen kuolinpesässä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin asunto, voi lesken asumisoikeus jäädä rasittamaan lakiosaa.
Lakiosa voidaan täyttää omaisuutena tai testamentinsaaja voi testamenttimääräyksestä tai erinäisistä olosuhteista johtuen maksaa lakiosan sen arvoa vastaavana rahamääränä. Jos testamenttia ei ole, lapset perivät koko vainajan omaisuuden. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lain mukaan kuuluvan perintöosan arvosta. Rintaperillisellä on oikeus testamentista huolimatta aina saada lakiosansa, joka on puolet normaalista perintöosasta. Jos lesken ja kuolinpesän välillä tehdään kohtuullisessa ajassa kuoleman jälkeen ositus, jossa leski pitää oman omaisuutensa, mutta ei saa vainajalta tasinkoa, lesken ei katsota ryhtyneen tasinkoon.
Lakiosan toteuttaminen siirtyy, kunnes lesken oikeus lakkaa. Perillisiä verotetaan yhteensä 200. Lisäksi lakiosa voi kaventua, jos leski käyttää hyväkseen oikeuttaan olla maksamatta tasinkoa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta rintaperillisille. Tässä työssä pohdittiin myös lakiosajärjestelmän nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä.
Muista myös, että rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Jos rintaperilliset vaativat pesän jakoa heti, lesken hallintaan on jätettävä puolisoiden yhteinen koti ja tavanomainen koti-irtaimisto.
Jos lapsia ei ole, leski perii puolisonsa yksin ensi vaiheessa. Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu parisuhdelain perusteella. Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden.
Järjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperillinen on oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi ( lakiosa ).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.