Epäselvyyssäännön mukaan se osapuoli, joka olisi helpoimmin voinut välttää tulkinnanvaraisuuden, kantaa riskin epäselvästä ehdosta eli toisin sanoen epäselvää ehtoa tulkitaan tällaisen osapuolen vahingoksi. Oikeustiede) sopimuksen tulkintaperiaate, jonka mukaan epäselvää sopimuskohtaa tulkitaan sopimuskohdan laatijan vahingoksi Lue koko artikkeli. Vallitsevan tulkintaopin mukaan epäselvyyssäännön soveltaminen voi tulla harkittavaksi vasta siinä vaiheessa, kun asiassa ei ole voitu vahvistaa sopimukselle sisältöä osapuolten tarkoituksesta saatavan selvityksen perusteella.
Lisäksi Suomen oikeusjärjestelmä katsoo vuokralaisen olevan heikommassa asemassa kuin vuokranantaja, mikä nostaa todistustaakkaasi. Epäselvyyssääntö on kehittynyt lähinnä oikeuskäytännön ja oikeustieteessä tehdyn tutkimustyön tuloksena. Yleensä epäselvyyssääntöä sovelletaan toisen osapuolen yksinään laatimiin vakiosopimuksiin.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. Vakiosopimus on sopimus, jonka ehdot on laadittu sellaisiksi, että ne soveltuvat käytettäviksi monien eri sopimuskumppanien kanssa.
Vakiosopimuksissa käytetään vakioehtoja eli yleisiä sopimusehtoja, jotka on usein painettu sopimuslomakkeeseen. Oman haasteensa aiheuttaa kuluttajansuojalain kuluttajakäsitteen eroavuus vakuutussopimuslain kuluttajakäsitteestä. Vuokranantajana sinä olet sopimuksen laatija. Tahtotulkinta vai epäselvyyssääntö ? Tältä sivulta saat neuvoja, jotka perustuvat lakiin ja kokemukseemme vuokramarkkinoista.
Oikeustapauskommentti Alkuperäinen julkaisupäivä: 3. Kirjoittaja käsittelee Helsingin hovioikeuden 20. Tässä huomioidaan muun muassa sopimuksen valmisteluaineisto ja muu sopimusta edeltävä yhteydenpito. Toissijaisesti käytetään tavoitteellista tulkintaa. Tässä korostuu epäselvyyssääntö , jonka mukaan toisen osapuolen yksin laatimaa epäselvää ehtoa tulkitaan toisen osapuolen hyväksi ja laatijansa vahingoksi.
Tulkinnan lähtökohtana on epäselvyyssääntö (in dubio contra stipulatorem), minkä mukaan epäselvää tekstiä tulkitaan laatijansa vahingoksi: testamentin tiedoksianto, moiteoikeudesta luopuminen (= testamentin hyväksyminen) ja lakiosasta luopuminen ei ole sama kuin sanamuoto olen saanut tiedoksi tai hyväksyn testamentin. Liikesopimuksen tulkinnasta. Pykälän soveltamisen laajentaminen vakuussitoumuksiin ei sen vuoksi muuta asiallisesti oikeustilaa. Kuluttajansuojalain luvun §:n tulkintasääntö, niin sanottu epäselvyyssääntö , vastaa vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Lakiviittauksen vaikutuksia rajoittava kuluttajansuojalain luvun § perustuu sopimusehtodirektiiviin.
Tämän ohella on otettava huomioon työehtosopimusten tulkinnassa sovellettu epäselvyyssääntö. Mainitun säännön mukaan epäselvän sopimustekstin laatija kantaa riskin siitä, että vastapuoli on voinut perustellusti saada tekstin sisällöstä toisenlaisen käsityksen kuin laatija on tarkoittanut. Lähtökohtana määräyksen tulkinnalle on siten sen sanamuoto.
Määräysten tulkinnassa on myös otettava huomioon yleisenä sopimusoikeudellisena periaatteena noudatettava epäselvyyssääntö , jonka mukaisesti epäselvää määräystä on tulkittava sen laatijan vahingoksi. Mahdollinen vesihuoltolaitoksen ja elintarvikeyrityksen sopi-musriita on syytä pyrkiä sopimaan ensisijaisesti osapuolten kesken. Kärsinyt osapuoli voi hakea oikaisua esimerkiksi oi-kaisupyynnöllä. Vakuutussopimuksia tulee tulkita objektiivisesti ja tulkinnan lähtökohtana pidetään ehdon sanamuotoa. Vakioehtojen osalta keskeisiksi tulkintaperiaatteiksi ovat muodostuneet epäselvyyssääntö ja rajoitusehtojen suppean tulkinnan periaate.
Sekä markkinaoikeudelliset sopimusehtojen valvonta- ja seuraamusjärjestelmät että siviilioikeudelliset sopimusten kohtuullistamissäännökset ovat kaikissa pohjoismaissa pääperiaatteiltaan yhdenmukaisia. Sopimusehtojen tulkinnasta ei ole lainsäännöksiä, mutta epäselvyyssääntö on yleisesti tunnettu ja vakiintuneesti sovellettu. Sopimusten tulkinnassa puhtaasti kielellisillä tai kieliopillisilla seikoilla on vain toissijainen merkitys. Keskeistä on sopijapuolten tahdon ja tarkoituksen selvittäminen.
On sitten muitakin vakiintuneita tulkintapaeriaatteita, kuten ns. Vakuutusehtojen tulkinta ja soveltaminen yksityistapaturmavakuutuksissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.