Luotettava asianajotoimisto Uudellamaalla. Kun avioliitto tai rekisteröity parisuhde päättyy toisen puolison kuolemaan, eikä kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden – ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin muulle. Omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella vainajan ja lesken omaisuuteen. Lapsettomana kuollut puoliso on voinut tehdä testamentin jonkun muun kuin puolisonsa hyväksi.
Tällöin leski ei peri mitään, mutta voi saada omaisuutta avio-oikeuden perusteella. Testamenttimääräyksillä ei voi vaikuttaa oman puolison avio-oikeuteen. Ainoastaan avioehdolla voidaan sulkea puolison avio-oikeus pois.
Voimmeko yhdessä adoptoida lapsen ? Muut kuin avioparit eivät voi ottaa adoptiolasta yhdessä. Avopareille ei ole mahdollista myöskään niin sanottu perheen sisäinen adoptio, eli toisen puolison lapsen ottaminen puolisoiden yhteiseksi lapseksi. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät voi adoptoida lasta yhdessä. Aviottoman lapsen oikeus perintöön voi vaihdella sen mukaan, milloin hän on syntynyt. Mikäli lapsi on syntynyt ennen 1. Ensin kuolleen puolison ja lesken kuolemien välillä on voinut kulua pitkäkin aika.
Tällaisessa tilanteessa lesken ja ensin kuolleen puolison kuolinpesän varat eivät välttämättä ole pysyneet täysin erillään. Näin on voinut käydä, jos myös ensin kuolleen puolison kuolinpesän varat ovat olleet lesken hallinnassa. Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Lisäksi puolison hyväksi tehty testamentti tai puolisoiden keskinäinen testamentti muuttaa asetelmaa samoin kuin olemassaoleva avioehtosopimus.
Lasten oikeus periä vanhempansa. Lapsilla on oikeus periä vanhempansa. Jos edesmenneellä henkilöllä oli sekä puoliso että lapsia, ovat molemmat osakkaita kuolinpesässä.
Puolison perintöoikeus 9. Pääsäännön mukaan leski saa avio-oikeuden nojalla puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta. Sen vuoksi myös lesken varat on luetteloitava ensiksi kuolleen puolison perunkirjassa. Jos olet ollut avoliitossa, huomioi, että avoleskellä ei ole aviolesken oikeuksia. Kuka perii ja kenet?
Lakimääräinen perimysjärjestys rakentuu verisukulaisuuden osoittaman läheisyyden varaan. Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset ja kukin lapsista saa yhtä suuren suhteellisen osan perinnöstä. Milloin joku lapsista on kuollut, tulevat kuolleen lapsen jälkeläiset hänen osuuttaan jakamaan. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt. Perintöoikeus on myös toisinpäin: vanhemmat perivät, jos perittävällä ei ollut lapsia tai puolisoa.
Alaikäisen lähimmät perilliset ovat aina hänen vanhempansa, koska vasta täysi-ikäinen voi käytännössä tehdä testamentin. Vanhemman oikeuteen periä lapsensa ei vaikuta se, miten lapsen huolto on järjestetty. Tee avioehtosopimus. Leski perii, jos ei.
Avio-oikeus astuu voimaan avioliiton solmimisen yhteydessä ja kestää sen purkautumiseen saakka. Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä joko kuolemaan tai avioeroon. Ensisijaisia perinnönsaajia ovat vainajan rintaperilliset, eli vainajan lapset ja lapsenlapset. Perintö jaetaan tasan lapsien kesken eli esimerkiksi jos vainajalla on neljä lasta, perii jokainen lapsi yhden neljäsosan.
Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Oikeus hallita asuntoa ja puolisoiden perintöoikeus. Esite, joka kertoo, millä tavalla sukunimi voi muuttua avioliiton solmimisen yhteydessä. Esitteessä kerrotaan myös lapsen sukunimestä ja sen muuttamisesta.
Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Avo- ja aviopuolisoilla on puolison kuollessa lain silmissä ratkaisevasti erilainen asema: Kun aviopuoliso kuolee, puolisoiden omaisuudelle tehdään ositus, jossa varat ja velat tasataan. Avoliitossa vastaavaa oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Lisäksi laki määrää, että jos kuollut puoliso on lapseton, aviopuoliso perii hänet suoraan.
Lapsen aikaisemmille vanhemmille, adoptiovanhemmille ja lapsen huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta. Kuuleminen momentin mukaan ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kutsua ei voida antaa kuultavalle tiedoksi tai kuultavan mielipide on jo aikaisemmin luotettavasti selvitetty taikka jos kuulemista on muutoin pidettävä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.