Yleensä kuolinpesän osakkaiden intressissä on kuolinpesän jakaminen. Pesän selvityksen jälkeen jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia pesän jakamista. Pesä pysyy jakamattomana ainakin siihen asti, kunnes pesänselvitykseen liittyvät toimet on suoritettu loppuun, eli perunkirjoitus on toimitettu sekä pesän velat on maksettu, tai niiden maksamiseen tarkoitetut varat on pantu.
Tällaisesta tahdosta tulee kuitenkin löytyä ilmaisua esimerkiksi vuokrasopimuksen osalta. Pelkkä suullinen ilmaisu ei riitä todisteeksi.
Sen sijaan täysin toisenlainen on tilanne, jossa kuolinpesän osakas muuttaa vasta perinnön jättäjän kuoleman jälkeen asuntoon asumaan, vaikka kuolinpesää ei vielä olekaan jaettu. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus osallistua pesän hallintoon, ja päätökset on tehtävä lähes poikkeuksetta yksimielisesti eikä enemmistöpäätöksiä tunneta. Poikkeuksen edellä mainittuun muodostavat sellaiset kiireelliset asiat, jotka voi yksittäinen pesän osakas hoitaa. Yksi osakas ei voi tehdä päätöksiä kuolinpesän omaisuuden jakamisesta, käyttämisestä tai myymisestä, vaan omaisuutta koskevaan päätök-sentekoon tarvitaan aina kaikkien osakkaiden suostumus (poikkeuksena tästä edellä luvussa mainitut toimet, jotka yksikin osakas voi teh-dä). Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, leski ja yleistestamentinsaajat.
Osakkaat huolehtivat kuolinpesää koskevasta päätöksenteosta yhdessä tai voivat antaa yhdelle osakkaalle valtakirjan, jonka nojalla tämä osakas voi yksin hoitaa kuolinpesän asioita. Erityisen hankala on tilanne, jossa on erottu ilman ositusta, ja sitten uusi liitto päättyykin puolison kuolemaan.
Ensimmäisen liiton puoliso on tässä tapauksessa kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes ositus on toimitettu. Yhteisomistuksen purkaminen voidaan tehdä halkomalla, jota voi hakea kukin omistajista. Kuluista jokainen maksaa oman osuutensa mukaisesti. Toimenpide on kuitenkin kohtuu hankala ja kustannuksia kertyy.
Jos jakamisesta sovitaan vapaaehtoisesti, voidaan tehdä ensin jakosopimus ja sitten jokaisen siinä saama palanen lohkoa. Useimmista meistä tulee jossain vaiheessa kuolinpesän osakas eli perikunnan jäsen. Huonosti selvitetty kuolinpesä voi kylvää kalliin riidan siemenet sopuisaankin sukuun. Perunkirjoituksen uskottu mies arvio kuolinpesän varat ja velat. Yksi uskottujen miesten tehtävistä perunkirjoituksessa on kuolinpesän varojen ja velkojen hinnan arviointi.
Tämä voi kuulostaa vaikealta, mutta sitä se ei todellisuudessa ole. Pesänselvittäjä ei voinut hoitaa tehtäväänsä, koska ei saanut haltuunsa vainajan jättämää omaisuutta. Vastaus Riidanpesä pohjosessa Tilanteemme on hieman hankala , vanhempieni kuoltua viimevuonna jäi meille mm.
Molemmat siskoni asuvat n. Olen itse sinkku, ja asun. Työt ja kaikenlaiset asiointijuoksut kaatuvat silloin hänen harteilleen, ”kun kerran asut siellä”. Toisaalta jollakin mökin osakkaalla voi olla oma kesämökki, jolloin lapsuusajan kesämökin puusavotta ei tunnu mielekkäältä puuhalta.
Pesänjakajalle myyntiluvan hakemisesta aiheutuneet kulut on katettava perinnönjakokuluina kuolinpesän varoista. Pesänjakajalla on todistustaakka siitä, että jakoa ei saada toimitetuksi ilman myyntiluvan saamista. Puolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta mutta toinen puolisoista on kuolinpesän osakas ja avio. Tehdään ositus sitten sopimussosituksensa tai toimitusosituksensa, malli, vuosimalli ja mikäli puoliso on jakamattoman kuolinpesän osakas Entäpä, jos kuolinpesän varat kasvavat tämän ostittaisen ositus ja perinnönjakosopimuksen jälkeen. Jos velallinen on kuolinpesän osakas , hänen pesäosuutensa voidaan ulosottolain luvun §:n mukaan ulosmitata.
Pesäosuutta ei kuitenkaan saa myydä, vaan velkojalla on oikeus saada suoritus siitä omaisuudesta, joka velallisen osalle tulee pesänjaossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.