Myös selvennyslainhuuto on monessa tapauksessa tarpeellinen. Sen hakeminen ei ole kuitenkaan pakollista. Usein selvennyslainhuutoa hakevat (jakamattoman) kuolinpesän osakkaat. Tällöin pesän osakkaat merkitään lainhuutorekisteriin kiinteistön omistajiksi, toisin sanoen lainhuuto myönnetään yhteisesti kuolinpesän osakkaille. Selvennyslainhuuto tarkoittaa käytännössä kuolinpesän osakkaiden luetteloimista rekisteriin ja sen hakeminen voi helpottaa.
Kiinteistön vaihtaessa omistajaa kokonaisuudessaan, korvautuu selvennyslainhuuto ns. Esimerkiksi tilanteessa, missä jakamaton kuolinpesä perinnönjaossa viimein jaetaan ja yhden osakkaan jako-osuus käsittää koko kuolinpesän kiinteistön, korvaa tavallinen lainhuuto selvennyslainhuudon. Jos perittävä ei elinaikanaan ole lainhuudattanut omaa saantoaan, ei kysymyksessä ole selvennyslainhuuto vaan normaali lainhuudatusvelvollisuuden täyttäminen. Samoin, jos on tarkoitus pitää kiinteistö jakamattomana kauan, selvyyden vuoksi selvennyslainhuuto voisi olla paikallaan.
Jos kiinteistö joskus myöhemmmin jaetaan tai se periytyy eteenpäin, joudutaan kaivamaan esille kaikki asiakirjat (eli perukirja ja sukuselvitykset), jotta lainhuuto voidaan myöntää. Hakemuksen saantokirjana toimitetaan vainajan perukirja liitteineen. Tällöin jakamattoman kuolinpesän ei myyntitilanteessa tarvitse antaa vainajan perukirjaa liitteineen ostajalle lainhuudon hakemista. Lainhuuto perintönä saatuun kiinteistöön Kiinteistö on lainhuudatettava myös silloin, kun se saadaan perintönä. Lainhuudatusaika kk alkaa siitä hetkestä, kun perinnönjako on toimitettu.
Perinnönjako on toimitettu, kun kuolinpesän osakkaat ovat allekirjoittaneet jakokirjan tai pesänjakaja on tehnyt jakoratkaisun, eikä sitä ole moitittu. Mikäli kuolinpesässä on vain yksi. Tämä tarkoittaa omistuskirjauksen selventämistä luetteloimalla pesän osakkaat rekisteriin, ja selvennyslainhuudon hakeminen voikin helpottaa pesän asioiden myöhempää hoitoa. Kiinteistönkauppaa ohjaa yleisesti maakaari, mutta kuolinpesä asettaa kaupankäynnille tiettyjä lisävaatimuksia, joita työssä tuodaan esille.
Käsittely on teoreettista, jokainen kuolinpesä on yksilö joka asettaa osakkaiden toimille omat lisävaatimuksensa. Kun perunkirjoitus on tehty, kannattaa kuolinpesälle hakea selvennyslainhuuto. Kun saat kiinteistön lahjaksi, rekisteröi omistusoikeus hakemalla lainhuuto kuuden kuukauden. Vain lainhuudatettu kiinteistö voidaan kiinnittää ja käyttää velan vakuutena. Myös jakamaton kuolinpesä voi hakea kiinteistölle lainhuudon.
Ostaja on normaalia heikommassa asemassa, kun kuolinpesä myy. Ostajalle voi olla siis epäselvää, kuka toimii asunnon oikeana myyjänä. Tämän takia usein suoritetaan selvennyslainhuuto.
Henkilön kuoltua tämän tilalle tulee kuolinpesä , joka on lailla säännelty pesän osakkaiden yhteenliittymä. Tämän yhteenliittymän tehtävänä on pesän selvittäminen ja jakaminen. Hyvä olisi ollut aikanaan tehdä ositus lesken poistamiseksi pesästä ja sitten perinnönjako perijöiden kesken sekä hakea sitten selvennyslainhuuto kiinteistöön.
Kun kuolinpesä myy, yhden myyjän sijaan myyjiä on useampi – ja kaikilla on eri intressit. Haastattelimme juuri kuolinpesän myynyttä Katja-Mariaa: “Lähtökohtaisesti meillä oli todella eri tahtotila. Oletan, että kyseessä on jakamaton kuolinpesä , jota ei ole muutettu yhtymäksi. Sujuuko yhteisomistus mutkattomaksi, vai onko asiaan liittyen ongelmia? Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä ? Kuinka osakkaiden toimittama perinnönjako tulee toteuttaa ja mitä tapahtuu toimitusjaossa jos osakkaat eivät pääse.
Kuolinpesä , pesänselvitys, perunkirjoitus, testamentti,. Jos esimerkiksi kiinteistön arvo on arvioidaan alakanttiin perukirjassa, niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.